CrazyBanana
Seuratut keskustelut
Kommentit
Joskus lapsi nyt vaan sairastaa ja silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin jäädä sitä hoitamaan. Jos jättäisin yksin kotiin niin pian olis sossut tai poliisit oven takana. En ymmärrä miksi tästä jonkun lapsettoman työkaverin pitäisi olla yhtään mitään mieltä. Toinen vaihtoehto olisi tietysti jäädä työelämän ulkopuolelle siltä varalta että ei vaan kenellekään tulis paha mieli ja kateus ylimääräisistä vapaapäivistä. Se sairaan lapsen kanssa kotona oleminen ei mitenkään mukavaa ole, mieluummin on töissä.
Ja minun lapseni maksaa jossain vaiheessa myös lapsettoman työkaverin eläkkeen. Eli olis kiitollinen kun viitsin aikani ja rahani käyttää sen hoitamiseen ja kasvattamiseen.
Itse olen huomannut, että kun lapsi ymmärtää miksi jokin asia pitää tehdä niin tekemisen kanssa ei tarvitse tapella. Ihan pienestä pitäen ollaan puhuttu siitä, että aikuisen tehtävä on pitää lapsi turvassa ja auttaa oppimaan asioita joita tarvitaan elämässä. Käskyt ja kiellot toimivat huomattavasti paremmin kun lapsi ymmärtää minkä vuoksi asiat pitää tehdä. Esimerkiksi kun hampaiden pesu meinasi jossain vaiheessa vähän alkaa lipsumaan niin katsottiin yhdessä kuvia hoitamattomista hampaista eikä sen jälkeen ei ole ollut asian kanssa ongelmaa.
Jos jotkut tilanteet tuottavat jatkuvasti ongelmia, voi lapsen kanssa yhdessä pohtia miksi se ei suju ja mitä voitaisiin tehdä asian muuttamiseksi. Tärkeää on ottaa lapsen mielipide ja ehdotukset oikeasti huomioon, pitää huoli siitä että lapsen lisäksi myös itse noudattaa sovittuja asioita. Tälläisiä keskusteluja oman lapsen kanssa käyneenä yleisimmin esille tullut asia on ollut lapsen toive siitä että en olisi niin äkäisenä. Tärkeää on näissä keskusteluissa ollut huomata, että aikuisen huonoa käyttäytymistä (huutamista, tiuskimista, nalkuttamista) ei saa sysätä lapsen syyksi vaan ottaa siitä vastuu ja pyrkiä muuttamaan sitä parempaan suuntaan. Kaikki konfliktitilanteet kannattaa keskustella auki kun ollaan rauhoituttu ja miettiä syitä ja tunteita tapahtuneelle.
Kaikista asioista ei kannata alkaa vääntämään vaan miettiä mitkä on oikeasti tärkeitä. Mutta sitten kun kyseessä on tärkeä asia niin siitä ei lipsuta lainkaan. Vaikka asioista yhdessä sovitaan ja niistä keskustellaan niin loppujen lopuksi aikuinen on se jolla on viimeinen sana. Kun lapsi ymmärtää että se on hänen omaksi parhaakseen ei hänellä ole niin suurta tarvetta kapinoida käskyjä ja kieltoja vastaan. Vanhemman tottelematta jättäminen ei oikeastaan pitäisi olla edes vaihtoehto. Tämä onnistuu toki ainoastaan silloin kun kaikki toiminta ei ole kieltämistä ja käskemistä vaan pääosin asiat hoidetaan keskustelemalla.
Pääosin näillä eväillä elellään kuusivuotiaan kanssa melko leppoisasti. Asiat hoituvat ja harvoin tarvitsee tapella vaikka melkoisen itsepäisiä ja kiivaita ollaan molemmat temperamentiltaan.
Ihan paras nimi! Sointuu sopivasti ja ihanan epäsovinnainen. Kannatan!
Miten reagoisit jos joku päivä miehesi tulisi kotiin vauva sylissään ja kertoisi että tämmönen tuli tehtyä, kännissä olin ja sua rakastan. Äidiksi varmaan alkaisit?
Abortti tai ero edessä.
Helposti pystyy ikean hississä pitämään turvaväliä