catalinas

Voi Mishu, olen niin pahoillani... Ei ole sanoja, kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tuota. Kovasti jaksamisia & halauksia.

En tiedä, miten tästä jatkaa mutta yritän nyt kuitenkin.

Relight: mulle sopii suljettu ryhmäkin, ehkä paremminkin kuin tämä. Mut oli kuulemma jo tunnistettu täältä (terveisiä vain sinne). Mutta nyt en periaatteessa ole täällä kertonut mitään, mikä haittaisi, vaikka tunnistettaisiinkin. Noissa suljetuissa ryhmissä oli kaikenlaisia teknisiä ongelmia jo toukokuussa, varmaan osittain siksi kai perustivat sen FB-ryhmänkin. Jatkan tänne kirjoitteluakin, vaikka on avoin, jos suljetun ryhmän teko ei vieläkään onnaa.

LMC: Ihanaa, että olet päässyt pois sairaalasta. Mua kanssa pelottaa yhä ja varmaan pelottaa loppuun astikin. Ensimmäisessä raskaudessakaan en uskaltanut hankkia mitään ennen kuin vasta ihan viime metreillä. Nyt toisessa raskaudessa olen jotenkin tietoisestikin pelännyt enemmän, ehkä riskit on kuitenkin jotenkin paremmin tiedossa ja tieto lisää tuskaa.

(.) Rakenneultra oli tänään ja siellä oli kaikki kunnossa. Ihana kätilö, joka selitti koko ajan mitä teki ja näki. (Kammoan hiljaisuutta ultratutkimuksissa!) Sellainenkin tieto paljastui, että näyttäisi olevan poika tulossa...

Catalinas 20+3

Onpa täällä tapahtunut paljon sitten viime näkemän. Sladyxin puolesta olen niin niin pahoillani - kovasti tsemppiä ja jaksamista.

Töihinpaluun jälkeen on ollut niin haipakkaa, etten ole kerennyt edes lukemaan. Tervetuloa kaikille uusille kanssapaksuilijoille ja LMC:lle kovasti tsemppiä, että tuo menisi ohi.

Taateli, me kerrottiin esikoiselle (kolmevuotias) nt-ultran jälkeen, aikaisemmin ei uskallettu. Apila kyseli töissä kertomisesta - pomolle kerroin varhaisultran jälkeen ja työkavereille ekan varsinaisen ultran jälkeen (eli kun eka kolmannes oli turvallisesti takana). Edelleenkään aikaisemmin en olisi uskaltanut. Eikä pomollekaan olisi tarvinnut, mutta töissä oli semmoinen tilanne, että ajattelin sen olevan parasta, niin mut voi jättää joissain muutoksissa laskuista. Mulla maha alkoi näkyä jo ennen 10. viikkoa, joten siksikin oli ihan kiva kertoa aikaisin. Mäkin meinasin hommata pitkän imetystyynyn, koska sen kanssa nukkuminen olisi loppuraskaudesta ehkä helpompaa, mutta mitään kovin halpaa en oo kyllä löytänyt. Älä vielä Apila huoli liikkeistä, jos esim. istukka on edessä, niitä tuntee heikommin ja muutenkin voi olla vasta puolenvälin tienoilla tai sen jälkeen. Noita liikkeitä voi olla myös vaikea tunnistaa liikkeiksi. Olen tässä esikoisen ja kakkosen välissä välillä tuntenut vähän niin kuin haamuliikkeitä. Varmaan suoliston puuhia, mutta kun on kerran kokenut vauvan liikkeet, nuo muutkin möyrinnät muistuttavat joskus vauvaa. Esikoisen kanssa en aluksi tajunnut myöskään tietynlaista kuplintaa liikkeiksi, vaan aattelin, että vatsa vähän pulppuilee. :)

Vakuutuksista vielä: meillä esikoisella on vakuutus, joka otettiin ennen syntymää siltä varalta, että olisi kattanut myös joitain synnytyksestä tulleiden komplikaatioiden hoitoa. Hinta oli 300 ja rapiat ja omavastuu 100 euroa/kalenterivuosi. Omavastuun kanssa kantsii olla tarkkana, ettei ole keikkakohtainen vaan vuosikohtainen. Hinnoissa on myös aika isoja eroja. Vakuutus me on pidetty, vaikka ei ole ehkä niin sanotusti kannattanutkaan: sehän on olemassa siksi, että on varauduttu pahimpaan, vaikka toivotaan kovasti, että se ei todellakaan kannata. :) Uskoisin, että Suomen oloissa (toki terveyskeskuksesta ja lähialueen sairaaloista vähän riippuen...) ilman vakuutusta kyllä pärjää. Vakuutuksen kanssa toki helppoa on, että voi aina soittaa lähimmälle yksityiselle eikä tarvitse miettiä jonoja. Eiköhän me tällekin oteta vakuutus.

Täällä raskaus on nyt himpun yli puolivälin. Energinen keskiraskaus jäi multa väliin. Maha on jo niin iso sen kerran jo levähdettyä, että oon siirtynyt suoraan loppuraskauteen. Valvon öisin, liitoskivut on alkaneet ja vauvakin pitää hereillä (jumppailee just iltaisin ja aamuöisin). Jostain syystä nyt tokassa raskaudessa pelkään hirveästi rakenneultraa, joka on ensi viikolla. Toivottavasti pikku möyrijällä on kaikki hyvin!

Catalinas 20+1

Onpas tänne tullut tekstiä, en pysty mitenkään kommentoimaan kaikkea...

Stoki ja Kisuli: tervetuloa!

Havu ja Marzi: onko teidän työkuviosta selvinnyt mitään uutta? Joku tuossa pohdiskeli, että raskaus on vahva suoja. Itse sain aikoinaan, kun vaihdoin työpaikkaa raskaana ollessa mutta pimitin sen alkuun uudelta työnantajalta, liiton juristilta sellaisen vinkin, että jos kyseessä on iso työnantaja, tuskin ryhtyvät mihinkään irtisanomisiin raskausaikana, mutta pienet saattavat ensin hutkia ja sitten vasta tutkia. Mulla oli se tilanne, että koeaika loppui vasta samoilla näppäimillä kun jäin äitiyslomalle, eli periaatteessa olisivat voineet väittää, että irtisanominen on koeajan eikä raskauden puitteissa. No, eivät ottaneet sitä riskiä - tai sitten olivat oikeasti muhun tyytyväisiä. Ainakin mut otettiin taas vuoden päästä avosylin vastaan :)

2020: talvivaatteista - pelkään, että mikään ei sitten mahdu päälle, mulla on jo iso maha (viimeksi tällä viikolla kysyttiin, paljonko on vielä jäljellä...). Edellisestä raskaudesta jäi äitiysmallinen ulsteri, ajattelin josko sillä pärjäisi tunkemalla villavaatteita tms. väliin, koska menen autolla töihin. Tosin mahani lähestyy uhkaavasti auton rattia, eli en tiedä, mahdunko kiesiin loppun asti. Viimeksi meillä oli erilainen, vanhempi auto, jossa oli selkeästi enemmän tilaa. Asutaan niin huonojen julkisten yhteyksien päässä, että en tosiaan käsitä, miten pääsen töihin, jos en autoon mahdu. Muuten näytti onneksi olevan useammat äitiysfarkut viime raskaudesta, vaikka olikin silloin kesävauva. Kesämekot jäänee nyt käyttämättä, mutta toivon, että farkuilla, muutamalla topilla/t-paidalla ja villatakeilla pärjäisi loppuun asti. Jos tulee kylmä talvi, uskon kyllä, että joutuu investoimaan johonkin kunnon takkiin. Toisaalta tuo paksun takin auki pitäminenkin voisi olla hyvä vaihtoehto...

Nipander mainitsi Teutoniat ja joku muu kyseli jälleenmyyntiarvosta. Periaatteessa aika monella muullakin merkillä on hyvä jälleenmyyntiarvo - sitä voi tarkastella vaikka huuto.netissä tai torista. Joku sanoi mulle ekassa raskaudessa, että kääntyvät, lukittavat etupyörät on vaunujen tärkein ominaisuus. Olen samaa mieltä! Jos etupyörät ovat pienet, vaihdettavat talvipyörät on plussaa. Muita hyviä ominaisuuksia on työntöaisan korkeuden säätö ja se, saako ratasosan käännettyä sekä kasvot menosuuntaan että kasvot työntäjään päin. Esikko viihtyi rattaissa ensin vain niin, että näki työntäjän, mutta myöhemmin työntäjä ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa, vaan piti nähdä kaikki, mitä ympärillä tapahtuu :)

(.) Helteet vaivaa kyllä. En oo koskaan tykännyt kuumasta, mutta vauvamasun kanssa se on aina vielä tukalampaa. Ihan kuin ois koko ajan joku lämmin pieni koiranpentu sylissä... Vettä tulee juotua ihan hirveästi, varsinkin illalla. Sain tosin tällä viikolla myös raskausdiabetesdiagnoosin, veden juonti voi johtua siitäkin. Tunsin ekat liikkeet 14. viikolla joskus iltaisin, ja tällä viikolla niitä on tuntunut vähän säännöllisemmin ja muulloinkin kuin illalla. Tulee hirveä hinku tuntea niitä vielä useamminkin, kun muutaman kuopsaisun aina tuntee pitkin päivää... Toki tämä on vielä ihan alussa - esikoisesta tunsin liikkeet varmuudella vasta näillä viikolla (17+jotain) - mutta tuntuu, että tämä kaveri on jo tässä vaiheessa vähän rauhallisempi. Vaikka luultavasti muisti pettää. Enköhän tuntenut esikoisestakin tässä vaiheessa liikkeitä yhtä harvoin... Rakenneultra on vajaan neljän viikon päästä ja jännittää. Tuntuu vahvasti siltä, että tämä olisi poika. Samaa luulin esikoisestakin tosin, ja silloin saatiin tyttö. Eli mene ja tiedä.

Kateellisena muuten kuuntelin, että neuvolassa ultrataan. Täällä Espoossa ei ainakaan meidän neuvolassa! Eikä tapaamisia ole juuri muutenkaan. Uudelleensynnyttäjillä ainakaan. Olen käynyt neuvolassa vasta kerran, plus tietty ekassa ultrassa ja sokerirasituksessa. Siinäpä ne. Vähän alkaa jo huolettaa, missä hemoglobiini huitelee (oon ihan järkyttävän väsynyt välillä) eikä lääkäristäkään ole näkynyt vilaustakaan. Raskausdiabeteksen takia seuraava aika on sitten diabeteshoitajalle.

Catalinas 17+1

Kahdesta on kokemusta, joista toinen oli pitkä kierto. Näkyi testeissä vasta kuudennella viikolla (5+jotain). Sitä ennen ei näkynyt edes hailakkaa viivaa, ja yhtäkkiä viiva oli ihan tummanpunainen. Pahoinvointi alkoikin heti seuraavalla viikolla. Ensimmäiset oireet jo ennen tuota myöhäistä plussaa olivat just kipeät rinnat (erityisesti nännit) ja se, että kaikenlaiset hajut tuntuivat voimakkailta (esim. kahvin haju oli ihan sietämätön).

Toivottavasti on tärpännyt :)

Voi ei Sladyx, olen niin pahoillani. Kovasti jaksamista, en tiedä mitä muuta sanoa.