beccan
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ehdin kolibreissa olla mukana useamman kuukauden, kunnes tärppäsi ja la on nyt 18.8. Ennestään meillä on pojat 08/02 ja 06/04, saa nähdä mikä nyt tulee. Tämä raskaus on ollut edellisiä helpompi, olisikohan merkki jostain? Nyt olen vkolla 10 ja on jo hetkiä, jolloin en voi pahoin. Kakkosen kanssa en voinut hyvin hetkeäkään (9kk pahoinvointi) ja esikoisen kanssa pahoinvointi taisi kestää 5kk. Onneksi näin, olisi rankkaa hoitaa kahta kotona ja yökötellä.
Olisiko kiinnostusta perustaa lista yahoo:on? Täällä viestit tuppaavat hukkumaan paljouteen, ja aika ei oikein riitä kahlata vanhoja viestejä taaksepäin. Jos tarpeeksi moni on kiinnostunut, voisin katsoa miten listat toimivat.
t. Beccan
ajattelin olla kl 00 sängyssä nukkumassa. Samoin kuin 4 edeltävänä vuotena, jos en ole ollut raskaana niin vähintää imettänyt ja herännyt x krt yössä. Ei ole helppoa...
Lilli76, otan osaa. En oikein tiedä mitä sanoa, paitsi että toivottavasti olisit edelleen raskaana. Tai tulisit ainakin pian uudelleen raskaaksi.
Joku mietti miten pärjätä 1v7kk ikäerolla. Meillä on kahden ekan välillä 1v10kk, ja eka vuosi oli kyllä rankka. Mutta en usko että isommalla ikäerolla se olisi ollut yhtään helpompi, ongelmat olisivat vain olleet erilaisia. Nyt sentään esikoinen nukkui vielä päiväunet siihen asti kun kuopus oli 8kk, eli sain muutaman tunnin vain olla (kuopus onneksi nukkui samaan aikaan). Isoveli viihdytti kuopusta alusta lähtien uskomattoman paljon, ja päivät olivat mielestäni muutenkin antoisampia kuin " vain" yhden lapsen kanssa. Ainakin oli tarpeeksi tekemistä, aika ei tullut pitkäksi missään vaiheessa. Tosin kuopuksemme on suht rauhallinen tapaus (toisin kuin isoveljensä), joka on helpottanut arkea paljon. Nyt kolmatta odottaessa en ole uskaltanut edes miettiä tulevaa arkea. Siitä taitaa tulla kokemus hoitaa kolmea alle 4v kotona...
Nimimerkki: Beccan
Asuinpaikka: Espoo
Oma ja miehen ikä: 32 ja 31v
Monesko lapsi: Kolmas, p 06/04 ja p 08/02
Laskettu aika: 16.8
Synnytyssairaala: Kaiketi JS (jos nyt sairaalaan ehdin, viimeksi oli jo tiukilla :)
Tai jos asut pk-seudulla, niin neuvontanumeroon 09-10023, jossa vastaavat th:t myös.
Koen kuitenkin kotiäitiyden yhdeksi elämänvaiheeksi, menen kyllä töihin lasten tullessa tarpeeksi vanhaksi (tosin ikäraja vaikuttaa kokoajan lipsuvan kauemmaksi :). Työpaikkakin on odottamassa, joka helpottaa oloa.
Tämän takia kotiäitiys ei ole koskaan vaikuttanut itsetuntooni. Päinvastoin, haluan lapsia hankittuani keskittyä heihin. Jos olisin töissä, en saisi töitä enkä lapsia hoidettua kunnolla. Eli periaatteessa kotiäitinä olo nostaa itsetuntoani, kun huomaan jaksavani kuunnella yhä uudestaan samat 3v ja 1v poikieni raivarit. Ja kolmas lapsi on tulossa, siitä selvittyäni nostan itselleni todella hattua :)
Asennettani auttaa paljon se, että mieheni arvostaa kotonaoloani. Hän voisi itsekin jäädä kotiin, itse asiassa hän oli kotona 5kk ollessani töissä ennen kakkosen syntymään. Toivottavasti hän jääkin kolmosemme ollessa hieman vanhempi. Hänen tulonsa ovat tosin 4xomani, joten saa nähdä miten onnistuu.
Mutta ihan oikeasti, lasten hoitaminen on vaativaa työtä. Jos sitä jaksaa, niin olisin ennemmin itseeni todella tyytyväinen.