Babywish
Seuratut keskustelut
Kommentit
Minä palailen tänne taas pikkuhiljaa kun suurin pettymys alkaa olla ohi. Tulin siis raskaaksi tammikuussa, ultrissa kaikki oli ok kunnes viikolla 14 löydettiin enää vain kuollut sikiö. :( Ainut mikä on auttanut pääsemään yli on toive uudesta raskaudesta, mutta selvästi sekään ei ole tulossa tässä lähitulevaisuudessa ainakaan helpoimman kautta. Keskeytyksessä meni kaikki mahdollinen pieleen ja jouduin kaavintaan, sen jälkeen olen vuotanut säännöllisesti viikon välein vähän ja koko kierrosta ei ole ollut mitään hajua. Keskeytyksestä aikaa siis 8vk nyt.
Kävin jälkitarkastuksessa tänään. Aamulla eilen sain ovistikkuun plussan ja ultrassa selvisi, että nyt kp18 (?) olisi 17,4mm munarakkula kasvamassa, en nyt yhtään ymmärrä noita ovistikkuja koska myös eilen oli selkeääkin selkeämpi plussa niin eikö sen ultraajan olisi pitänyt huomata jos ovulaatio olisi tapahtumassa tässä lähipäivinä? Munarakkulanhan kai pitäisi olla 20mm että mahdollisuudet olisi hyvät. Limis oli vissiin ihan hyvän kokoinen kuitenkin. En saanut lääkäristä oikein mitään irti vaikka kuinka kyselin ja lopulta jouduin taas omakannasta googlettamaan kaiken että edes vähän jotain selviäisi. Vasemmalla kyljessä kokoajan jäätävät oviskivut ja tää todettu munarakkula löytyikin vasemmalta puolelta. Jostain syystä en nyt yhtään usko että se olisi sieltä irtoamassa mihinkään ja jos irtoaisikin niin tuskimpa siitä raskautta alkaisi.
Oon niin loppu tähän ja tuntuu että raskauden alkaminen ja ylläpitäminen on hirveää rakettitiedettä johon mun elimistö ei näköjään kykene ollenkaan. Samaan aikaan muut tupsahtelee vahingossa paksuksi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Tuttavapiirissäkin yksi nainen tuli raskaaksi vaikka miehellä oli napsaistu piuhat poikki ja naisella oli kierukka...
Sitten toisaalta pelottaa että jos sitä joskus taas raskaaksi tulisikin niin uskaltaisiko siitä iloita lainkaan vai tulisiko taas ns viallinen yksilö puolen vuoden rankan yrityksen jälkeen.
Sitä luulisi että jos ikää on kummallakin lähempänä 20v kuin 30v että lisääntyminen olisi helppoa mutta tuntuu että olisi helpompaa voittaa lotossa ja eurojackpotissa samaan aikaan kuin saada yksi lapsi alulle ja maaliin saakka.
Plussatuulia kaikille.❤️
Mulla näkyi selkeä plussa jo dpo10 eli 1,5 viikkoa ennen kun kuukautisten piti alkaa...😅 Ovulaatio tuli normaalia aiemmin ja kuukautiskierto siis 30päivää.
Me käytiin viikko sitten varhaisultrassa. Omien laskujen mukaan viikkoja oli silloin 6+5 mutta koon puolesta 6+4. Kaikki oli niin kuin pitikin ja syke näkyi. :)
Oireita on ollut väsymys ja pahoinvointi ilman oksentelua. Tänään ja eilen on ollut yhtäkkiä tosi oireetonta, mikä on outoa parin viikon 24/7 kestäneen kuvotuksen jälkeen. Nyt mennään siis viikoilla 7+4.
Moikka! Onnea Mandela!😍
Täällä kanssa jännäillään kovasti pysyykö kaveri matkassa mukana. Positiivisen testin tein ensinmäistä kertaa 28.1 ja pari tullut epäuskoisena tehtyä sen jälkeenkin. Neljän kuukauden yrityksen ja pettymysten jälkeen tuntui absurdilta tuijottaa ekaa kertaa plussatestiä, siitä oli niin paljon haaveillut mutta ehtinyt jo asennoitumaan siihen ettei sitä varmaan koskaan tule. 😂 Soitin neuvolaan jo heti ekan plussatestin jälkeen ja sain ajan 28.2. Varhaisultran varasin myös raskausviikolle 7 eli vähän alle parin viikon päästä selviää, onko oikeassa paikassa ja onko siellä jotain. Oireiden vähäisyys (tai lähinnä totaalinen puuttuminen) ahdistaa, tuntuu ihan vainoharhaiselta, niin kuin olisin kuvitellut koko raskauden. 🤨
Mulla ainakin vahvistuu ovistestit aina kierron loppua kohden ja just ennen menkkoja näyttää aina vahvaa plussaa, eli en voi siitäkään mitään ikinä päätellä. Nytkin dpo4 oli taas aika vahva viiva kun huvikseni testailin.
Täällä mennään siis dpo4, mitään oireita ei ole, vahva usko siihen ettei todellakaan ole nyt tärppäämässä. Edelleen sellainen olo, että tuskinpa tähän talouteen ikinä mitään hyviä uutisia tulee, varsinkaan tällaisia. Mieli on maassa, mutta koitetaan nauttia kesästä.