AV Mamma

On ammattimaista kokea tunteita potilasta kohtaan. Jokainen potilas on ihminen aivan kuin hoitajakin. Itsensä ylentäminen tunteiden yläpuolelle on suojausmekanismi, kun potilaita kohdataan paljon, mutta ne tunteet on osa sitä hoitoa.

Marie Curiella oli tunteet, jonka ansiosta hän jaksoi tehdä ihan perus potilastyötä. Myös Nightingalella oli tunteet, molempien osalta sitä on dokumentoitu. Eiköhän kaikilta hoitotyössä myös löydy tunteet. On silti eri asia kohdata potilas puhtaasti tunteiden valossa tai hoitaa häntä ja kokea tunteita hänestä potilaana.

Osta avoauto, niin ei ole tiivisteet esteenä.

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:36"]Ja kun saat auki niin aseöljyä lukkoihin [/quote]Paljonko tuo auttaa kun tiivisteet ovat jäässä? Minä vedin silikonit tiivisteisiin jo ennen joulua. Ennakointia rakkaat mammat.

[/quote]

Tuo taisi olla provo. Eikös vihulaisellakin väitetty olleen talvisodassa ongelmia aseidensa kanssa, kun olivat huolella öljynneet ne ja aseet olivat jäätyneet? 

Aseöljy ei taida syrjäyttää kosteutta, vaan päinvastoin.

[quote author=" AV Mamma" time="12.01.2015 klo 00:23"]

Mistä ajattelit saada sen 50 terawatin liukuhihnan?

[/quote]

Olkiluodosta saa 3,32 TW, Loviisasta 992 MW, olisikohan Fennovoimalta tulossa vähän päälle? Pitäisi saada hallitukselta vielä muutama ydinvoimalupa, jotta tuo koe voi onnistua. Eikö sitä voisi tehdä vähän pienemmässä mittakaavassa ja ottaa käyttöön Redigo, jossa taitaa olla noin 200 kW? Sillä parikymmenkertaa pienemmällä teholla Olkiluoto riittäisi ihan yksin.

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:26"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:09"]

Juoksumaton nopeus on laitteiston rajoittama, joten noin kävisi. Tehtävässä kuitenkin oletettiin ettei liukuhihnalla tällaista rajoitetta ole, joten lentokone pysyy paikallaa ja sen ilmanopeus nollassa. Pyörät lähestyvät jo sekunnissa valonnopeutta ja tilanteen tarkastelussa tarvitaan suhteellisuusteoriaa elleivät renkaat noudata realiteetteja ja puhkea jo ennen 500 km/h nopeutta.

[/quote]

Pyörät eivät lähestyisi sekunnissa valonnopeutta, jos liukuhihnakaan ei. Et huomioi päättelyssäsi ollenkaan energiaperiaatetta ja hitausmomenttia. Suihkumoottorille oletat rajallisen tehon, vaikka liukuhihnalle äärettömän.

Jos ihan fysiikalla lähdetään ajattelemaan, on energiaperiaatteet huomioitava. Ennen kuin pyörien nopeuskaan tulee vastaan on liukuhihnan pyörimiseen vaadittu liike-energia kasvanut jo niin suureksi, että tavallinen voimalaitos ei kykenisi tuottamaan sitä. Erityisesti kun huomioi, että liukuhihna tarvitsee melko suuren massan. Lentokoneiden renkaat eivät puhkea kuten autonrenkaat ja olennaista on laakereiden lämpötila, joka ei tule vielä 500 km/h aiheuttamilla radiaalinopeuksilla vastaan.

Laakereilla saadaan kitka murto-osaan lentokoneen työntövoimasta. Jotta liukuhihna voisi olennaisesti vaikuttaa lentokoneen liikkeeseen, liukuhihnaa liikuttavan voiman olisi oltava vähintään 1/pyörienkitkakerroin, eli ehkä tuhatkertainen lentokoneen moottoriin nähden. 

[/quote]Lentokoneiden pyörissä käytettävän kumiseoksen lujuus ei ole olennaisesti autonrenkaiden vastaavaa suurempi. Kuituja vaan on enemmän kuten halkaisijaakin. Siksi lentokoneen renkaat kestävät noin 500 km/h kun autojen renkaiden kesto jää yleensä alle 300 km/h.

Unohdat kokonaan pyörien hitausmomentin, mikä on tällaisilla tähtiteteellisillä kiihtyvyyksillä se kaikkein olennaisin seikka.

[/quote]

Öhöm...

ai minä unohdan pyörien hitausmomentin? Mitä merkitystä sillä on, siltä osin, kun täällä näytetään laskevan pyörän ja liukuhihnan välistä kitkaa? Liukuhihnan ja pyörän välinen kitka merkitsee, jos pyörä liukuu, eikä pyöri ja liukuessaan siitä ei synny hitausmomenttia.

Jos taas ajatellaan sitä pyörän hitausmomenttia, pyörän ja lentokoneen laskutelineen välisen laakeroinnin ansiosta se pyörän hitausmomentti ei aiheuta rasitusta lentokoneelle. Hitausmomentti pyörästä syntyy sille liukuhihnalle ja sille moottorille, joka liikuttaa liukuhihnaa. Koneen moottorin työntöä vastakkainen voima tulee pyörien laakereiden kitkasta. Pyörän hitausmomentti vaikuttaa vain kitkakertoimen verran lentokoneen etenemiseen, ellei pyörä lähde liukumaan, kuten täällä on pohdittu ja edellisessä kappaleessa. Niin kauan kuin pyörä pyörii hihnaa vasten, hitausmomentit vaikuttavat lähinnä liukuhihnaan.

Pohdit aika ääretöntä tehoa liukuhihnalle, jos se kykenee pitämään lentokoneen paikallaan ja pyörän kestävyys nousee ratkaisevaksi. Jos teoretisoidaan lisää, voidaanhan päättää pyörän kesto paremmaksi kuin liukuhihnan. Eihän aloitus puhunut kestävyydestä mitään. Jos todellisuudesta puhutaan, lentokoneen työntövoima voi ihan normaalilla koneellakin vastata 5000 kW painon ollessa viiden tonnin. Kun ajatellaan siltä pohjalta liukuhihnaa ja laskutelineen heikon laakerin kitkakertoimeksi vaikka 0,0001, pitää liukuhihnan tehon olla 5000 kW * 1/0,0001 = 50 000 000 kW.

Mistä ajattelit saada sen 50 terawatin liukuhihnan?