Anna Jokipuro

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta vanhempien kasvatustulokset näkyvät vasta sitten, kun lapsi on aikuinen ja miten hän kohtelee omia lapsiaan ja iäkkäitä vanhempiaan ja muita läheisiään.

Korvaan särähti 3v ja 6v lasten koiran ulkoiluttaminen, sillä se on aikuisilta edesvastuutonta ja poliisi ja eläinsuojeluasia.

Kolmen teinin äitinä sanoisin, tuo elämän vaihe on helpoin, kun lapsen tahto on vielä vanhempien taskussa, mutta tilanne on aivan toinen, kun lapsen tahto ja persoonallisuus voimistuvat, joka kuuluu myös itsenäistymiseen ja lapsen elämään.

Sulla ap. on juhlat vasta alkamassa, etkä vielä tässä vaiheessa tiedä miten ne ovat onnistuneet. Enkä sano tätä pahalla.

Ainakaan minun äitini kasvatus ei mennyt pieleen. Kasvatan omat lapseni kuten oma äitini kasvatti minut ja muut 4 sisarusta.

Kaikista meistä tuli erilainen. Koulu ja ystävät vaikuttavat, mutta meistä kaikista kasvoi samalla samanlaisia. Meistä kaikista kasvoi vastuullisia ja kaikkia kunnioittavia, se näkyy meistä kaikista, vaikka olemme erilaisia muulla tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Anna Jokipuro kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko opettanut miten toimitaan, jos irtokoira hyökkää teidän koiranne kimppuun? Tai koira syö jotakin kiellettyä.

Minulla on sopivasti aikaa opettaa lapsia, kun töitä ei ole paljon.

Jos irtokoira hyökkää kimppuun, mikä on todella epätodennäköistä, täytyy juosta pois ja soittaa ensin äidille tai iskälle ja me sitten mietitään, miten toimitaan. Koira, mitä 6v jaksaa käyttää, on pieni perhoskoira. Sen takia meillä on myös collie paimenkoira, mutta sitä ei 6v käytä.

Koiria ollaan opetettu niin, että he eivät vedä ja eivät syö maasta mitään. En kuitenkaan raaski jättää collieta 6v:n vastuulle, vaikka se ei vedä, koska koiran mieli voi muuttua. Kaikenlaista voi tapahtua.

Neuvo sitä lasta pysymään täysin liikkumatta, tai sinulla on raadeltu koira ja lapsi!!!

Se on parempi, että kun koira hyökkää koiran kimppuun, niin tyttö juoksee mahdollisimman kauas, minkä ehtii ja soittaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kirjoitat tänne omalla nimelläsi?

En näe, mitä haittaa siitä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Oletko Anna venäläinen? Tuo suomenkielen rytmisi on vähän jännä.

En ole. Tai en ole tehnyt DNA-testiä. Kuitenkin molemmat sukujuureni ovat täysin suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se, et lapset oppivat tärkeitä, tavallisia elämäntaitoja. Noin meilläkin, lapset jo teinejä. Toisella todella hyvät ja omatoimiset arjen taidot, toisella ei niin, ovat luonteeltaan erilaisia. Sama äiti, eri lopputulos. Ja haluun tähän sanoa et suomalaisten lasten omgelma on kyllä myös, verrattuna moniin muihin maihin-liiallinen ja liian aikainen itsenäistäminen. Johtuen siitä et suomalainen perinne on välttelevä kiintymyssuhde ja toiveena vaivattomat lapset. Joten taitojen opettelun ohella moni tarvitsee omatoimisuuden rinnalle paljon enemmän läheisyyttä ja lupaa tarvita toisia, olla pieni ja avuton. Tämä maa on pullollaan masentuneita ja suorituspaineisiin yksin ja omavoimaisena nääntyviä ihmisiä. Ei tarvita yhtään lisää. Vaan enemmän taitoa olla yhdessä, tehdä yhdessä, auttaa, jakaa.

Olet oikeassa. 6v on kuitenkin tarpeeksi vanha siihen, että häneltä aletaan jo vaatimaan asioita ja taitoja.

Ryhmätyötaidot ja yhdessä olo muiden kanssa ovat hyvä osata, mutta ne pitää enimmäkseen opetella päiväkodissa ja koulussa.

Olen antanut lasteni olla kanssani, en ole vaatinut liikaa. Se on omatoimisuutta, mistä kirjoitin. Halu tehdä ja hyödyntää. Se mikä minut saa näyttämään kylmältä muiden silmissä, ovat rajat, joiden sisällä lapsi on vapaa. Minunkin lapsuus oli näin ja olin onnellinen.

Olen varma, että lapseni ovat myös onnellisia, koska he saavat olla minun ja isän kanssa läsnä, mutta heiltä vaaditaan asioita.