allan mies
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää liika woketus, esim. Marvel-leffoissa Asgårdissa oli mustia ja aasialaisia. Vahva veikkaus, että muinais-Skandinaviassa ei ollut kumpiakaan.
Paitti että ne nimenomaan alunperin olivat mustia. Sitten ilmaston myötä iho alkoi vaaleta kansojenvaelluksen myötä ja tänne tuli sinisilmäistäkin perimää.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on vapauttava tunne, kun käyn kaapit läpi ja saan kassin tai kaksi kierrätykseen tai kirpparille menevää tavaraa. Sen jälkeen tuntuu, että on taas tilaa hengittää.
Minulla on jo vuosia pidetty hyvä systeemi.
Kaapissa kaikkien perheen jäsenten vaatekappaleet omissa nipuissaan, siis sukat, housut paidat jne.
Aina kun tulee pyykistä niin laitan pestyt alimmaiseksi. Jopa siis tyynin päälliset ja lakanat ja pussilakanat. Kaiken pitää siis kiertää.
Jos nipussa on päälimmäisenä kappale joka ei suostu menemään päälle niin otan seuraavan mutta jos vieläkään ei jostain syystä mene päälle niin lähtee roskiin.
Yllättävän paljon kaikki haluaa pitää niitä samoja ja jos näin on niin roooskiiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät tosiaan syystä tai toisesta voi lähteä pakenemaan asuinpaikaltaan. Oma työ voi estää sen jos on vaikkapa hoitaja, lääkäri, palomies, kaupan työntekijä, laitoshoitaja, suurtalouskokki, apteekin henkilökuntaa, polttoaineen kanssa työskentelevä, sähköasentaja, mikä tahansa infrastruktuurin kannalta tärkeän ammatin edustaja tai on vaan yleinen tahto jäädä auttamaan muita. Ehkä ei ole uskaltanut lähteä ennen kun se on tullut mahdottomaksi. Ehkä perheessä on joku tai joitain, joiden vuoksi ei voi lähteä. Syitä on monia.
Silloin kun on kyse sotaan varautumisesta ja se oma elinympäristö on kaupunki, varautuminen on todella tärkeää. Ukrainan sota on näyttänyt mitä sota tänä päivänä edelleen on. Se on eristämistä, peruselinolosuhteiden vaikeuttamista, siis vesi, ruoka, lämpö, lääkkeet. Näiden neljän turvaaminen on se kaikista tärkein kaikessa varautumisessa. Näiden jälkeen tai näiden rinnalle nostaisin myös jonkinlaiden viihteen. Jos vaan kriisitilanteessa voi jollain tavalla helpottaa lasten oloja, se on suotavaa. Oli se sitten suuri kriisi tai pitkä sähkökatko, värityskirja tai puuhakirja ja paketti uusia kyniä voi olla juuri se pieni asia, jolla on suuri merkitys silloin, kun hätä on suurin.
Rautalangasta: piiritetyssä kaupungissa ei voi turvata omin konstein mitään noista: vesi, lämpö, sähkö, sairaanhoito. Siksi kaikkein tärkeintä olisi saada siviilit ajoissa pois.
Totta. Siviilien evakuointi on esisijaisen tärkeää, mutta siihen saattaa mennä muutama viikko, kuten nyt esimerkiksi Ukrainassa on käynyt. Siksi varautuminen on tärkeää ja ihan mahdollista kaupungissakin. Tietysti rajallisesti verrattuna maaseutuun, mutta kuitenkin mahdollista. Muutama vesikanisteri, jonkin verran ruokaa, lämpöä voi ylläpitää ja jonkin verran tuottaa, mutta sairaanhoidon kanssa on ehkä sen oman lääkepurkkinsa ja ensiapulaukkunsa varassa. Sairaalat toimivat, mutta sinne on vaikeaa päästä kun kuljetuksia ei ole.
Ukrainassa alettiin poistua maasta heti. Kiovassakin ekana lähdettiin omilla autoilla eli väärin toimittu palstalaisten mielestä. Juniin turvautui ne, joilla ei ollut autoa käytössä.
Ymmärsit väärin. Pointti on se, että näit kyllä, mikä katastrofi rajoilla oli jo, kun 1 % kansasta oli liikkeellä. Turha kuvitella, että kaikki siviilit olisivat voineet onnistuneesti evakuoitua sodan ensimmäisenä päivänä, kuten täällä näkyy joidenkin tahtotila olevan.
En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että survivalistit on niitä, jotka pakenee rajan yli ensimmäisenä. Oletin, että mukana olisi enemmän varautujia, ja ihmisiä, jotka välittävät myös läheisistään.
Tuskin kukaan kuvittelee että esim Ukrainan eturintaman kaupunkien evakointia tehdään esim Puolaan -))?
Minusta selkeesti hyökkäyksen torjuntaa tehtiin jättämällä kaupungit joihin tiedettiin Venäjän hyökkäävän evakoimatta. Ennen sotaa jo sanottiin että hyökkäys kohdistuu Kiovaan. Ei evakoida. Maripoli ja Harkova, tiedettiin selkeeksi kohteeksi saada maayhteys Krimille, ei evakoida. Ja silti 4 viikossa vain 1000 siviiliuhria. Todella vähän kun pitäisi kohtuudella jo olla 100.000 kuollutta.
Oli kaunis kesäpäivä ja kävelin kadun viertä jäätelöä lipoen. Huomasin 20 centin rahan ja kumarruin ottamaan sen talteen. Jäätelöstäni kierähti se jäätelöosuus sen perk... en kolikon päälle.
Sitä en ole kyennyt unohtamaan.
No nyt puhut asiaa. Siis katsooko joku näitä Kanadan/Austraalian- rajalla höpötyksiä. Siis kaikkihan ovat näyttelijöitä-))))! Ja entä nämä "reality-sarjat, naisenhaku/miehenhaku sarjat. Jotenkin säälittää että ihminen haluaa naamansa TVhen.