_ainavierellasi

Puol tuntii sit laitoin neljö cytotec emättimee.. ai vittu että alko jo sattuu supistelee vitusti. Ai junalauta!!! Nyt ei voi mtn.. siis ai vittu ....

Nyt on eka lääke otettu siellä minkä antoivat tänää ja sunnuntaina 4 pitäis ite laittaa himassa sitte.

Suosittelivat, et todellaki kannattais mennä osastolle, mut mua alko ahistaa se ku täält on muuteki vaikeet kulkuyhteydet ni lähtee tonne seikkailee. Tonnekki oli jo vaikee mennä.

Vähä pelottaa viel lisää, ku äiti on tääl himas, joka ei asiasta tiiä mitää ni pitäis salaa viel oikee piilotella tätä tääl et joo ei satu ja kaikkee.

Noh, saa nähä. Sunnuntaina sitte. Yhen panocodin sain ja sit joku ibumet 600mg. Ja ne pitäs ottaa puol tuntii enne ku työntää noi hito kapselit.. 

Täytyy kattoo onko sitä sunnuntai jälkee enää eläviekirjoilla. Pahin viel edessä. Vaik oon mä jo siitä ilone, et saanu hoidettuu tän tähän asti. Viikkoja on nyt siis tänään katottu ni 6+4 . 

Onneks aika varhasessa vaiheessa, mitä pidemmäk sen enemmä varmaa sattuu. Yksilöllistä seki tietty. 

Vierailija kirjoitti:

Kerro ap meille miten neuvolassa meni vai pääsitkö tänään suoraan lääkärille? Voimia koitokseen.

Kiitos. Olin tänää vaa siel terveydenhoitajan luona, mis se vaa kyseli kaikkee ja jotain papereit täytteli ja kerto sit mitä täs tapahtuu. Ihan kamalaa. Perjantaina ois se lääkäri, en oo koskaa ollu missää labras tai kokeis ni ne ottaa kaike nyt sitte. Kaikki sukupuolitaudit, veriryhmän, papa-koe, se ultra ja joku tutkimus. Ja jotai verikokeit viel.

Huh.. Sitte ku sielt pääsee, ni jos se näkyy nyt sit siel ni pitäis varaa toiselle paikkakunnalle aika sinne keskeytyksee ja sielki ne viel jotain kattoo uudestaa sen ultran. :( 

Sit viel menin enemmä paniikkii, viime yönä en nukkunu yhtää ku jalat alko puutuu ja pistelee ja käsii kans. Sydän alko hakkaa iha hulluna ja säpsähtelin koko aja ni ei tullu mitää nukkumisest.. en tiiä onko normaalii. 

Olis vaan jo ohi kaikki 

Sinivihreä kirjoitti:

Näytät päätöksesi tehneen, mutta lapsi on mahdollista ottaa vastaan joko niin että synnytät ja luovutat adoptioon tai pidät itse. Siitäkin kyllä selviäisi. Kannattaa kysyä lääkäriltä noitten lääkkeitten vaikutuksesta, koska siitä ei niin maallikot tiedä. Sun on pakko kertoa ja tukeutua lääkäriin.

Joo ei kyl. En ikin antais adoptioon, luopuis siitä jos synnyttäisn ja niinku aiemmin mainitsin että se tuskin näiden mun elintapojen ja henkisen hyvinvoinnin vuoks suuri riski ettei ala edes kehittymän kunnolla, että aivot ei kehity kunnolla. Onhan synnyttäminen kivuliaampaa ja pahempaa ku abortti tai keskeytys. Ja mites salaisin sen kaikilta... perheeltä. 

Totta kai halaisin. Ja se jopa oikeestikin vähän helpottaa. Ehkä vaan 1% mutta helpottaa kuitenki.

Halaus sinnekin <3