abaco
Seuratut keskustelut
Kommentit
Kaarlo on komea ja miehekäs nimi, sointuva. Jarkko on -anteeksi vain- Jyrkin ohella rumimpia nimiä mitä Suomesta miehelle löytyy!! :o(
Ensinnäkin J-kirjain on minusta hyvin harvoin kaunis, ja erityisesti kun siihen vielä liitetään kolme kovaa kirjainta -rkk-, niin en kyllä ikinä antaisi lapselleni tätä! Pelkkä -rkk- yhdistelmä ei sinällään ole paha, esim Erkko on ihan kiva nimi. Kerkko ja Erkki ovatkin sitten jo aika kovia, eivätkä nekään niin pahoja kuin Jarkko. Todella harvaa nimeä inhoa yhtä paljon kuin tätä! :o(
Mitens, käviskö teille miehesi kanssa kompromissina sitten Jaakko? Olis vähän Jarkon kuuloinen, muttei liian kova, vaan paljon paremmin sointuva ja sikäli vähän kuin Kaarlokin (tosin ei yhtään niin hyvä kuin Kaarlo).
Nopeasti mietittynä ainakin nämä seikat vaikuttavat mun (toivottavasti jonain päivänä) tulevien lasteni nimiin:
Nimi ei ole liian suomalainen maailmalle (esim. Päivi-Kyllikki), muttei liian vieras Suomessa myöskään. Esim Chloe ja Giselle olisivat minusta todella kauniita nimiä tytölle, mutta osataanko se lausua Suomessa? (' kloui' ja lähinnä, muttei ihan ' dzizel' )
Nimi sopii sisarusten nimiin. Tykkään kovasti esim nimestä Kaarlo, mutta koska tyttöjen suosikkinimeni ovat kansainvälisempiä, tiedän jo ettei mulle tule Kaarloa.
En haluaisi antaa nimeä, jolla on selvä merkitys suomeksi. (Esim Sini, Rauha, Aava, Nuppu, Keiju, Vilja ym). Minusta nimi on nimi, eli sana joka ei tarkoita mitään muuta kuin jonkun ihmisen nimeä.
Nimen pitää tottakai näyttää kauniilta ja kuulostaa kauniilta. Esim. pidän paljon nimestä Amy. Mutta en niinkään kirjoitettuna Eimi, vaikka lausunta on aivan sama! Outoa, eikö? En myöskään voisi antaa nimiyhdistelmää, josta tulee jotain väännettynä (Vieno Huttunen), jonka alkukirjaimet ovat jotain hölmöä (Martti Oiva Kalevi Ahtisaari = MOKA) tai jonka nimien väliin tulee jotain tyhmää eeMILJOONAtan.
Nimi ei saisi olla ehdottomasti ainakaan top10:ssä eikä mielellään top50:ssäkään, mutta se ei myöskään saisi olla liian erikoinen. En haluaisi, että lapseni joutuisi vakuuttamaan ihmisille, että " kyllä se on mun nimi" . Mutten myöskään, että lapsella olisi muotinimi, ja että suurella todennäköisyydellä hänen kaveripiirissään olisi useampi saman niminen.
Mielellään käyttäisin nimiä suvusta myös, jos sopii muihin nimiin.
En pidä J-kirjaimesta joten olisin todella hämmästynyt jos lapsilleni päättäisin yhtäkkiä antaa J-alkuisen tai edes nimen, jossa on J jossain kohtaa!
Se, että nimi sopii sukunimeen ei varsinkaan tytön kohdalla ole minusta ihan hirveän oleellista, koska hän saattaa mennä naimisiin aikanaan etunimeensä sopivan sukunimen kanssa. Pojan kohdalla selvästi tärkeämpi, että etu- ja sukunimi sopivat toisiinsa.
Jos jollain sukulaisella tai kaverilla olisi jo lapsi, jolla on mulle mieluinen nimi, yrittäisin keksiä toisen nimen omalleni. Maailma on täynnä kauniita nimiä, eiköhän sitä pitäis onnistua!
Mulle ei ole merkitystä, sopiiko nimi sopii vanhempien nimeen. Sen sijaan luulisin, että lapsen täytyy " näyttää nimeltään" ja jos ei kertakaikkiaan näytä valitulta nimeltään, nii pitäisi etsiä hänen näköisensä nimi.
Kaiken huipuksi haluaisin löytää lapsilleni nimet, jotka EIVÄT väänny lempinimiksi. Siis rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja lempinimet ovat aivan ok, mutta en haluaisi antaa nimeä, josta MUUT alkavat heti kutsua yleisellä lempinimellä (Jaakko -> Jaska).
Näin tuumii abaco - ja tässähän ei ole otettu yhtään vielä lukuun mitä lasten isä on asiasta mieltä! ;o)
Annan taas ääneni Alvar-nimelle. Kyllähän siitä toki Alvar Aalto tulee mieleen, mutta se ei ole ollenkaan huono asia! Viime viikolla viimeksi BBC:llä puhuttiin kunnioittavasti ja ihailevasti Alvar Aallosta ja erityisesti hänen suunnittelemistaan tuoleista. Positiivista Suomi-kuvaa myös maailmalla. Ja eiköhän Eliel-nimikin tällä hetkellä yhdisty lähinnä Saariseen? Tämä jatkunee kunnes nämä pienet uudet Elielit ja Alvarit tekevät nimeä uudella tavalla " tunnetuksi" ? :o)
Aivan oikein, Noel on joulu ranskaksi (kirjoitetaan Noël) ja pienellä kirjoitettuna (noël) joululaulu.
Tykkään itse nimestä tosi paljon ja jos Noel olis mun poikani, hänen muut nimensä voisivat olla vaikkapa
Noel Bruno Benjamin
Noel Patrick William
Noel Marc Daniel
Noel Max Alexander
Noel Thomas Sebastian
Noel Tristan Gabriel
Tuntematta sen enempää ortodoksinimiä kuin afrikkalaisiakaan, kommentoin...
Misael nimi ei ole minusta pojalle (minkään väriselle) paras mahdollinen, koska minusta se kuulostaa tytön nimeltä! :o/ Ehkä just koska en sitä tunne/tunnista ennestään kuin mitä täällä palstalla olen joskus nähnyt. Mikael on kyllä selvästi poika, mutta Misael on jotenkin pehmeä ja voisi minusta olla tytön nimi. Siksi en antaisi sitä pojalle.
Täytyy vielä painottaa, että Misael ei kuulosta mulle erityisesti minkään väriseltä, ihan vain tytöltä...
Henrik sen sijaan on minusta tosi kiva nimi! Kansainvälinen ja komea miehen nimi. Myös Henri on kiva nimi. Voisko se Misael olla toinen nimi, että sinäkin saat suosikkisi pojan nimeen?
Tai löytyisikö sieltä ortodoksikalenterista löytyisi mitään miehekkäämpää pojan nimeä? Must on kyllä kiva, että mietitte jotain erityistä/epätavallista nimeä :o) Sen soisi jokaiselle lapselle, että hän saisi kokea olevansa uniikki niin, ettei kaikilla ympärillä ole samaa nimeä.
Mullahan ei ole vielä lapsia, mutta olen siinä käsityksessä, että lapset keksivät AINA jotain josta kiusata. Oli se sitten poikkeava ulkonäkö, erikoinen etunimi, erikoinen sukunimi, pituus, lyhyys, lihavuus, laihuus, puheliaisuus, hiljaisuus jne. Lapset ovat valitettavan julmia ja keksivät kiusaamisen aihetta monesta asiasta. Nimissä selkeästi jättäisin ainoastaan antamassa nimen Yrjö tai Jorma, joilla on muukin merkitys kuin nimi. Toisaalta tällä hetkellä annetaan taas paljon perinteisiä merkitysnimiä, kuten Rauha, Onni, Armas, Lumi, Ilona, Aarre jne. joten ei se nimen merkityskään välttämättä aiheuta kiusaamista, kun niin monilla luokalla tulee merkitysnimi olemaan.