abaco

En tiedä mistä se johtuu, mutta olen ollut kai _aina_ kiinnostunut nimistä. Onneksi löysin tämän palstan jokunen vuosi sitten ja voin jakaa kiinnostukseni muitten samanmoisten kanssa. Se mikä tekee tästä palstasta, ja koko nimiasiasta niin mielenkiintoisen, on se miten monta makua meillä onkaan - ja miten paljon kauniita nimiä maailmassa onkaan!! :o)



Minä tykkään kansainvälisistä nimistä, jotka toimivat sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Jos joskus saan lapsia, heille tulee kansainväliset nimet. Silti on aivan ihanaa, että Suomessa moni antaa oikein supisuomalaisen nimen, josta heti tietää, että kyseessä on suomalainen ihminen! Oma etunimeni on kansainvälinen nimi suomalaisella kirjoitusasulla, koska vanhempani ajattelivat, että on parempi, että ulkomaalaisille ei ole liian vaikeaa sanoa nimeäni. (Ja tämä hei paaaljon ennen Eu:ta!) :o) Mutta ehkä "kansainvälisyys" ajattelu nimissä tulee sieltä?



Erilaisuus on minusta kaunista, vaikken ihan kaikkia nimiä sulata minäkään. Jotkut oikein tekemällä tehdyn näköiset nimet eivät minua innosta... En myöskään antaisi omalle lapselleni kaunista ja kansainvälistä, mutta Suomessa liian "vaikeaa" nimeä, jota ei osata lausua oikein (kuten ranskalainen Giselle, tai enkkunimi Chloe tai jopa iki-ihana James, jonka varmasti kaikki suomalaiset osaisivat sanoa oikein Bondin takia, mutta kuitenkin löytyisi joku joka sanoisi sen suomeksi kuten kirjoitetaan) >:-/



Mutta ehdottomasti mieluummin uniikki nimi lapsella kuin sellainen joka on sadoilla, ellei peräti tuhansilla muillakin samaan aikaan syntyneillä lapsilla!

Tytölle Satu (olis myös merkitysnimi kuten siskolla) ja pojalle Manu, joka sopis muuten vaan :o)

Kaikki ehdotuksenne ovat soljuvia ja rytmikkäitä :o)



Noel Onni Elmeri

* Sointuva nimiyhdistelmä. Mutta on siinä ja siinä onko vähän liiankin pehmeä nimi minun makuuni pojalle, tulevalle miehelle. Yleensä r- kirjain ja/tai tuplakonsonantti antaa nimelle pontta, ja vaikka tässä on molemmat, lopputulos on kuitenkin vähän pliisu. Sitten on tää mun ikuisuuskommentti Onni-nimen kohdalla: Jos annatte Onni nimen, niin onhan siskollakin sitten joku todella merkityksellinen toinen nimi? Vähintäänkin jotain tyyliin Lempi, Ilo tai Ilona...? Koska eihän tämä sen suurempi "onni" ole kuin siskokaan ja käänteisesti taas jokainen lapsi on ONNI!



Niklas Veikko Valtteri

* Niklas on minusta hyvin ruotsalainen nimi, vähän niinkuin Björn. Ei paha, mutta ruåtsalainen eikä suosikkini. Veikko Valtteri tosi hyvät! Myös Veikka Valtteri olis kiva, koska sitähän pikkumies syntymästään saakka on, Veikka :o) (ja veikKO VAltteri, onko paha että nimeen tulee "kova"?)



Noel Otto Antero

* Sointuva tämäkin. Välistä voi kuulua "lotto" ;o) Itse kyllä tykkään tuosta Noelista paljon. Ja se sopisi erinomaisesti kansainvälisen Emilian veljelle!



Vois olla Noel Veikko Valtterikin...

* Niin tai Noel Veikka Valtteri... :o)





Parhaat minusta Emilia veljelle

1. Noel Veikka Valtteri

2. Noel Veikko Valtteri

3. Noel Otto Antero



PS. Anteeksi, mutta tämä lause kyllä nauratti ääneen "Meidän sukunimi on tylsä suomalainen nen-päätteinen, jossa ei ole särmää" - eikai mikään nimi nyt niin tylsä ole...?

Itse tykkään siitä, että jokaisella lapsella on oma alkukirjain. Toisaalta sekin ON söpöä, jos on yhteinenkin alkukirjain... Varsinkin jos esim vanhemmillakin on sama kirjain. Minusta tärkeintä kuitenkin on, mikä se nimi kokonaisuudessaan on, ei se millä se alkaa.



Mun serkun kaksi ensimmäistä lasta on E-alkuisia ja kyllä se H-alkuinen kuopus on saanut ihmetystä osakseen nimestään. Minäkin tyhmänä kysyin siitä aikanaan, ja selitys kuului: tämä H-alkuinen nimi on hänen ja miehensä ykköslempparinimi, jonka olisivat antaneet esikoiselle, mutta kun ei hän näyttänyt yhtään nimeltä. Sitten tuli tyttö, joka sai heidän suosikkitytönnimensä. Kolmannen kohdalla pystyivät sitten käyttämään sen edelleen mieluisan H-nimen, mikä on iloista minustakin. Eikä tämän "selityksen" jälkeen tunnu enää yhtään oudolta, että heillä on yhdellä eri kirjain. Kun ei se kirjain ole alunperin ollut mikään pääasia. Koko nimi on se pääasia.



Lapsihan on sisarustensa kanssa yleensä noin 20 ensimmäistä vuottaan enintään. Sen jälkeen hänellä on vielä noin 3/4 elämästään jäljellä, jolloin hän ei todennäköisesti kulje sisarustensa kanssa "käsi kädessä" kokoajan, mutta kantaa nimeään! Tiedättekö te esim työkavereittenne sisarusten nimiä?



Tätä taustaa vasten pitäisi paljon tärkeämpänä, että annatte lapselle teistä kauneimman nimen alkoi se sitten vaikka Ö-kirjaimella! Mieluummin kaunis tai komea nimi, kuin joku "väkisin väännetty, että sopii sisaruksiin".



Onnea oikean nimen löytymiseen - kyllä se löytyy :o)

Kyllä ensimmäisenä tulee mieleen ehdottaa kolmannellekin tuplavokaalinen ja ärrätön nimi..



Jaakko (tää olis aika tyylikäs!)

Aavo

Iivo

Kaapo

Teemu



Neemo

Tiitus

Aapo

Eemu

Aape



Mutta kyllä joku muukin kävisi, joku pehmeä ja sellainen jossa sisarusten yhteisiä kirjaimia vaikkapa?



Elmo

Tommi

Anton

Jesse

Jenson



Olai

Aarni

Ilmari

Ilpo

Noel



Ja vielä noista omista miettimistänne mielipiteeni...



Jiko * outo :o( väännetyn oloinen ja minusta tosi vaikea sanoa

Peetu * mielestäni liian lempinimenomainen pojalle/isolle miehelle

Jerry * tosi kiva!! Mutta ihan eri tyyliä kuin supisuomalaiset sisaruksensa, ja ärriensä takia aika napakka sisaruksiin verrattuna.

Juho* yleinen ja mielestäni tylsä nimi (sorivaan)

Otto * no ei kai koiransa nimeä voi pojalle antaa B-)