Käyttäjä7079
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin tsunamin jälkeisen ajan, kun turistit välttelivät Thaimaahan menoa, kun pelkäsivät ettei olisi soveliasta mennä sinne enää lomailemaan. Paikalliset suorastaan rukoilivat ihmisiä tulemaan takaisin ja sanoivat, että kaikki rakennetaan ja korjataan ja elämä jatkuu. Monella oli elanto täysin kiinni turismista ja turistien katoaminen vain syvensi paikallisten ahdinkoa. Nythän siellä kaikki on kuin ennenkin, eikä kukaan vello vanhoissa asioissa ja ole mitenkään surun murtama. En ymmärrä sellaista ajattelua, että oman elämän pitäisi pysähtyä jos joku rakas ihminen kuolee.
"Joku rakas ihminen" on vähän eri asia kuin vaikka koko oma perhe.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailen tsunamin koskettaneiden maiden paikallisia ihmisiä, joilla tuntuu olevan hyvä resilienssi, positiivinen asenne elämään, vaikka paikalliset kärsi tsunamissa ylivoimaisesti eniten. Esimerkiksi Indonesiassa kokonaisia perheitä sukuja vain katosi, koska ihmisiä kuoli siellä niin paljon eikä heitä yleisesti pystytty mitenkään tunnistamaan, mutta silti paikalliset ovat pysyneet jatkamaan elämää.
No pakkohan se on jatkaa. Ja tuskinpa olet edes kuullut niistä, joilla ei ole ihan niin positiivinen asenne elämään sen jälkeen.
Paikallisilla on erilainen suhtautuminen kuolemaan, luonnonläheisempi.
Hohhoh. Tunnen sikäläisen pariskunnan, joka menetti ainoan lapsensa. Voin kertoa että heidän surunsa on edelleen ihan yhtä pohjaton kuin muillakin saman kokeneilla.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailen tsunamin koskettaneiden maiden paikallisia ihmisiä, joilla tuntuu olevan hyvä resilienssi, positiivinen asenne elämään, vaikka paikalliset kärsi tsunamissa ylivoimaisesti eniten. Esimerkiksi Indonesiassa kokonaisia perheitä sukuja vain katosi, koska ihmisiä kuoli siellä niin paljon eikä heitä yleisesti pystytty mitenkään tunnistamaan, mutta silti paikalliset ovat pysyneet jatkamaan elämää.
No pakkohan se on jatkaa. Ja tuskinpa olet edes kuullut niistä, joilla ei ole ihan niin positiivinen asenne elämään sen jälkeen.
Paikallisilla on erilainen suhtautuminen kuolemaan, luonnonläheisempi.
Luuletko, etteivät he sure? Tai traumatisoidu?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se tsunamissa kuoleminen eroa muista kuolemista.
Kyllä se eroaa.Monesta perheestä meni monta kerralla, ja jos joku henkiin jäi, sai hirveät traumat kun menetti perheensä.
No ei eroa. Vai miten se eroaa esimerkiksi onnettomuudessa kuolemisesta? Tietty traumatisoituminen on yksilöllistä, mutta kaikki ei traumatisoituneet.
Ai kaikki ne, jotka menetti koko perheensä tai kaikki lapsensa, ei traumatisoituneet mitenkään??? Kerro lisää, nero.
Tietenkin on, koska siinä kuoli kerralla satoja tuhansia. Moni jäi myös kadoksiin kuukausiksi, jotkut ovat edelleen kateissa. Se oli valtava katastrofi, ei mikään hirvikolari.