Pilvi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastus käsitetään liian usein joksikin ohjelmoiduksi tekemiseksi, joka tapahtuu tiettyyn aikaan porukalla, tyyliin nuorena soittotunnit tai urheiluharrastus. Oikeasti harrastuksia ovat kaikki asiat, joista ihminen on kiinnostunut ja käyttää aikaa. Valitettavasti av:lla ja netissä roikkumistakin voi sanoa sellaiseksi

 

Jos netissä roikkuminen on harrastus niin harrastan 10-14 tuntia päivässä. Omasta mielestä minulla ei ole elämää. Olen vain olemassa ja sekin on turhaa.

Tervetuloa tänne elämättömien kerhoon. Tämä olemassaolo vailla syytä on saatanasta.

Vierailija kirjoitti:

M23 kirjoitti:

En osaa kumpaakaan.

Oliko haittaa? Olitko yksin?

Liikunta oli ainoa aine koulussa, jota inhosin. En ollut urheilullinen, en ollut kilpailullinen, en ymmärtänyt tai osannut sääntöjä, olin vain tiellä ja muiden moitittavana. Pesäpallo oli suurin inhokkini, mutten mä mitään muutakaan oppinut sen suuremmin pelaamaan.

Nyt olen tyytyväinen, ettei tarvitse enää urheilla.

En osaa kumpaakaan.

Mitä hyötyä siis mennä sinne, jos ei välttämättä saakaan mitään? Sama näissä kriisipuhelimiin soittamisissa.

Ei, ei ja ei. Pessimisti ei pety.