Tänään alkaa uusi elämä

Hienoa! Kunnon kohoaminen nostaa mieltä! Kunhan et aloita liian vaativasti :)

Jos laihdutat muita ihmisiä varten, et tule onnistumaan.

Ilmeisesti sulla on ylipainoa aika paljon, joten luulisi, että se alkaa tippua ihan hyvin. Kunhan vaan syöt terveellisesti ja liikut, vaikka kävelet. Miten olet aiemmin liikkunut?

Toivon hartaasti, että löydät sen motivaation itsesi sisältä etkä muista ihmisistä. Heikkoina hetkinä, kun ne muut ihmiset eivät vaikutakaan laihdutusprosessiin.

Onnea joka tapauksessa!

Mä tulostin just eilen yhden inspraatiokuvan netistä. Tosi hoikka nainen jolla on sopivasti vatsalihaksia. Reidetkään eivät todellakaan ota yhteen. Tiedän etten varmaan samaan koskaan pysty, mutta jos pääsisin edes lähelle, niin olisin tyytyväinen.

Kaikki aina väittää ettei kilot haittaa muita ihmisiä, mutta kyllä ne haittaa ja useinmiten eniten kantajaansa. Mä olen oikein kunnon jojolaihduttaja ja olen painanut joskus tosi paljonkin, nyt olen ihan ihmismäisessä kunnossa, mutta olen huomannut, että paino vaikuttaa aivan hemmetin paljon mun elämään. Kun mä olen tyytyväinen painooni, niin olen todella postiviivinen, iloinen, sosiaalinen, energinen jne. Miehet flirttailevat myös silloin kanssani. Kun taas masentaa löllyvät läskit, niin kukaan ei katso mua kahta kertaa enkä edes halua laittautua kauniiksi, vaan kuljen vanhoissa rievuissa ja häpeän itseäni.

Ja se kunto. Se on todella kamalaa, kun kapuaminen omaan yläkertaan saa hengästymään ja äärimmäisen upeaa, kun pystyy niin pitkään lenkkiin, että iso koirakin on sen jälkeen aivan poikki ja nukkuu tuntikausia.

Mä tsemppaan sua tosi paljon ja mun mielestä tärkein asia mikä sun pitää muistaa on se, että vaikka sä repsahdat, niin se ei tarkoita sitä, että koko laihis on pilalla.

Ap jatkaa:

No 5 vuotta sitten olin himourheilullinen 20v, liikun päivittäin keskimäärin 3h ja söinkin sitten aika vapaasti. (Muutenkin olin teininä hoikka ja liikuin paljon.) 173 cm ja painoin n. 60 kg. Nyt olenkin sitten yli 110 kg ja liikuntaa tapahtuu lähinnä jääkaapille tai lähikauppaan...Joo. Eli liikunta jäi kokonaan ja söin hyvin vapaasti mitä huvitti. Lihominen on oikeasti aivan sairaan helppoa.

Urheilu on oikeasti kivaa! Mua vaan ällöttää tosiaan ihmisten pinnallisuus. Onneksi jotkut ovat ystäviäni kaikkine läskeineni. Miehiä vaan ei selvästikään kiinnosta tämmöinen valas, isäni ja veljenikin koittavat jatkuvasti painostaa palautumaan entisiin mittoihin. Rupesin paisumaan, kun ensirakkaus päättyi ja asenteeni miehiin alkoi tuolloin olla evvk.

Toki sitä pitää itsensä takia laihtua eikä kenenkään muun. :)

Mitä aiot tehdä ap?

Tsemppiä ja kerro sitten meille miten kävi.

Mekin koitetaan tänään vaimon kanssa tehdä uutta elämää. Toivottavasti tällä kertaa tärppää.