Kumman rahallisesti samantasoisen miehen ottaisit?
a)Lihavan, kaljaa kittaavan ja tupakoivan
b)Erakon, skitsofreenisen nörtin, joka kuitenkin kirjaviisas ja sivistynyt
Jos pakko olisi valita.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 17:07"]
No jos pakko olisi niin mieluummin B. Olen itsekin erakkoluonne, kirjaviisas ja jokseenkin sivistynyt. Nörttiys ei haittaa ja skitsofreniankin saanee hallintaan.
[/quote]
Skitsofrenia on sairaus, ei sitä välttämättä saa hallintaan. Sen sijaan lihavuus lähtee liikunnalla ja alkoholi&tupakka vakaalla päätöksellä.
Minäkin ottaisin b:n. Jos joku mies on seurusteluvaiheessa lihava, kaljaa kittaava ja tupakoiva, miksi hän suhteen vakiutuessa näkisi vaivaa tapojensa muuttamiseen kun ei alkuvaiheessakaan nähnyt... ihmisen muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa, ei yleensä onnistu.
Nörtti ja sisäänpäinkääntynyt ihminen on kumminkin uskollinen ja lämmin, kun jonkun päästää tarpeeksi lähelle. Haasteellista toki olisi päästä lähelle... mutta tykkäisin enemmän siitä haasteesta kuin aikuisen ihmisen elintapojen kyttäämisestä.
B.
Mieheni on miltei kuvatunlainen. Ihana omaperäinen mieheni, jonka kirjoituspöytä on näkemisen arvoinen.
A-mieheen en koskisi pitkällä tikullakaan.
B:tä on vaikea muuttaa, mutta A:sta saisi mukavan projektin! Parantaisin rakkaudellani...
Toki A. Kuten joku mainitsi B.tä et voi muuttaa...
Näksiin, että A:sta voisi vielä saada raittiin, tupakoimattoman urheilullisen miehen. B:stä: Luonnetta ei voi oikein muuttaa. En usko, että hänestä sais mitenkään arvostamaani sporttista ja seurallista tyyppiä.
Joten A pakon edessä.
Edelleen, jos raha ratkaisee parisuhdemarkkinoilla niin reilumpi jos naineb tienaa ne rahat selällään.
Tikullakaan en koskis A-mieheen. Eli B, jos pakko olisi valita. Skitsofrenia tuskin on kovin pahana, jos mies on kuitenkin kirjaviisas ja sivistynyt. Ei siis ole näitä katujen asukki -tapauksia.
B, jos on pakko valita, koska mieluummin nörtti kuin juntti. Todellisuudessa en haluaisi kumpaakaan.
A, vaikka ihannemieheni on hoikka. Uskoisin kyllä että voisin muuttaa jonkin verran herra A:n elintapoja, ja olen aika sinnikäs. Tykkään laittaa (hyvää) terveellistä ruokaa, käyn meilläkin melkein aina kaupassa. Ja tällaisessa tapauksessa jokin yhteinen liikuntaharrastus voisi olla kiva, uskon että jokaiselle ihmiselle löytyy jokin mieluisa liikkumismuoto.
B:hen "en koskisi pitkällä tikullakaan". En siis ainakaan haluaisi kumppanikseni. Skitsofreniaa on suvussa ja työssä myös joudun kohtaamaan paljon mielenterveyspotilaita ja skitsofreniahan on varmaan pahin mitä voi olla. Oma mielenterveyteni ei kestäisi sitä! Sitäpaitsi pidän sosiaalisista miehistä.
Ja kyllä skitsofrenia voi olla vaikka miten pahana vaikka olisi kirjaviisas ja sivistynyt. Monet ovat hyvinkin älykkäitä. 13.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:36"]
Tikullakaan en koskis A-mieheen. Eli B, jos pakko olisi valita. Skitsofrenia tuskin on kovin pahana, jos mies on kuitenkin kirjaviisas ja sivistynyt. Ei siis ole näitä katujen asukki -tapauksia.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:46"]
Ja kyllä skitsofrenia voi olla vaikka miten pahana vaikka olisi kirjaviisas ja sivistynyt. Monet ovat hyvinkin älykkäitä. 13.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:36"]
Tikullakaan en koskis A-mieheen. Eli B, jos pakko olisi valita. Skitsofrenia tuskin on kovin pahana, jos mies on kuitenkin kirjaviisas ja sivistynyt. Ei siis ole näitä katujen asukki -tapauksia.
[/quote]
[/quote]
Pahimpia tapauksia on yleensä ne, joilla sairaus on puhjennut aikaisin jo teinivuosina, ja siinä on usein koulunkäynnit ja opiskelut menneet aika poskelleen. Eli kirjaviisaus ja "sivistys" jäänyt hankkimatta. Se, että on kyennyt opiskelemaan kielii resursseista, joiden avulla sairauttakin pystyy paremmin hallitsemaan. t. 12
En tiedä missä vaiheessa tietämilläni tapauksilla sairaus on puhjennut, mutta osa lukee paljon kirjoja ja ovat siten "kirjaviisaita" ja sivistyneitä, mutta todella sairaita. Siinä on vielä sellanenkin, että perinnölliset tekijät vaikuttavat sairastumiseen, ja kun kerran itselläkin lähisuvussa sairautta, niin ei kiitos skitsofreenikkoa lasten isäksi jos vara valita. t. 13
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:46"]
Ja kyllä skitsofrenia voi olla vaikka miten pahana vaikka olisi kirjaviisas ja sivistynyt. Monet ovat hyvinkin älykkäitä. 13.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 18:36"]
Tikullakaan en koskis A-mieheen. Eli B, jos pakko olisi valita. Skitsofrenia tuskin on kovin pahana, jos mies on kuitenkin kirjaviisas ja sivistynyt. Ei siis ole näitä katujen asukki -tapauksia.
[/quote]
[/quote]
Pahimpia tapauksia on yleensä ne, joilla sairaus on puhjennut aikaisin jo teinivuosina, ja siinä on usein koulunkäynnit ja opiskelut menneet aika poskelleen. Eli kirjaviisaus ja "sivistys" jäänyt hankkimatta. Se, että on kyennyt opiskelemaan kielii resursseista, joiden avulla sairauttakin pystyy paremmin hallitsemaan. t. 12
[/quote]
Mua häiritsee tässä eniten se miehen "rahallinen" arvottaminen. Mulla ei tulisi mieleenkään arvioida miestä rahassa johon rakastun, mun aviomieheni on korvaamaton, kaupasta ei rahalla saa uutta, joten miehellä ei voi olla rahallista arvoa.
En kumpaakaan. Kaljaa kittaava ja tupakoiva voi muuttua kännipäissään aggressiiviseksi, ja taas skitsofreniaa sairastava olisi minun makuuni liian outo.
Mieluummin köyhä tavis.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 19:25"]
En kumpaakaan. Kaljaa kittaava ja tupakoiva voi muuttua kännipäissään aggressiiviseksi, ja taas skitsofreniaa sairastava olisi minun makuuni liian outo.
Mieluummin köyhä tavis.
[/quote]
Tuo ei ollut sallittu vaihtoehto tässä.
No jos pakko olisi niin mieluummin B. Olen itsekin erakkoluonne, kirjaviisas ja jokseenkin sivistynyt. Nörttiys ei haittaa ja skitsofreniankin saanee hallintaan.