Mikä oli painavin peruste nykyisen asuinpaikkanne valinnalle?

Meidän rahat (+ pankin laina) riitti tähän asuntoon ja alue näytti kivalta.

Seuraava kämppä on lähempänä työpaikkaa ja lapsen koulua.

päärata.

Vaimo (110kg).

Keskiluokkainen ja arvostettu pientalovaltainen alue, josta puuttuu kaupungin vuokra-asunnot ja erilaiset etniset vähemmistöt sekä kantasuomalainen siivelläeläjäporukka.

Mieheni halusi tänne. Se oli kai se painavin peruste.

Oli tosi tärkeää, että palvelut ja kaupat ovat tosi lähellä eli kävelymatkan päässä.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 02:21"]

Vaimo (110kg).

[/quote]

??

Tämä on lähinnä suurkaupunkia, mitä Suomesta löytyy, enkä halunnut kumppanin työn vuoksi muuttaa ulkomaille.

Laiskuus muuttaa paremmalle alueelle. Aikanaan tämä oli paras mistä oli rahaa hankkia kohtuullinen asunto. Pitäisi etsiä, myydä, ostaa, rempata, sisustaa, ottaa velkaa. Ei jaksaisi..

Hyvämaineinen, arvokas alue. Meri. Ihana asunto.

Tämän asuinpaikan valitsimme etsiessämme 1980-lopun alussa kuntaa johon asettua elämään loppuiäkseen. Itse olin muuttanut koko lapsuuteni ajan tiheällä frekvenssillä niin Suomen rajojen sisällä kuin ulkomaillakin ja kun aloin perustaa perhettä, tahdoin löytää pysyvän kodin.

Kriteerejä oli:

- ei teollisuuskunta (mentaliteetin vuoksi).

- ei kaupunki. Pikkukapungin olisin voinut hyväksyäkin, mutta kerran Helsingistä pois päässeenä en missään tapauksess atahtonut joutua takaisin.

- elävyys eli ei kuoleva kylä.

- toimivat palvelut. (Esim. hyvät koulut.)

 - vahva yhteisöllisyys eli paljon nimenomaan vapaaehtoisvoimin yllläpidettyjä aktiviteetteja.

- monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

Olen yhä samassa paikassa mihin silloin asetuimme enkä ole koskaan katunut.

Kotihoidontuen kuntalisä (3 alle 3v lasta), ainoa uusi rivitaloasunto, joka yhdessä tasossa. 

Edellinnen, jossa olen kirjoilla vielä: miehen työ. Vihasin sitä paikkaa, sekä ihmisten että vaikean työllisyystilanteen takia. Nykyinen, jossa asun oma työ: Tämä paikka on ihan kiva, lähinnä siksi, kun on töitä. Nyt ollaan siirtymävaiheessa, eli mies etsii töitä täältä, mutta asuu vielä edellisellä. Kun lapset kasvoivat isoksi, ilmoitin, etten enää asu miehen mieliksi paikassa, missä töistä pitää taistella kun muualta minun alallani niitä on mahdollista saada paljon helpommin. Niinpä sitten tulin työn perässä tänne ihan erilaiseen kulttuurin missä aiemmin olen ollut. Ei ongelmia sopeutua, kuten edelliselle oli. Kavereitakin täältä on löytynyt, edelliseltä ei vuosien aikana juurikaan. 

Tarvittiin keskimmäisen syntymän jälkeen isompi asunto. Tähän meillä oli varaa, ja kun meillä ei ole tarvetta todistaa asumisellamme yhtään mitään, päädyimme tähän. Sittemmin huomasimme tehneemme hyvän valinnan: pk lähellä, koulut lähellä, hyvät liikenneyhteydet, palvelut lähellä, luonto lähellä.

Ja yhtään ei häiritse se, että kaikki naapurit eivät ole kantasuomalaisia:-D

Samalla tasolla/sama asia eli luonto ja rauhallisuus/entinen kotikaupunkimme

Sama. Asuttiin ennen hyvin heterogeenisellä alueella, kun lapsen ollessa pieni halusin kasvattaa häntä suvaitsevaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Aikani siedin sitä monimuotoisuutta. Kuitenkin aloin miettiä, että kohta lapseni alkaa tuntea houkutusta niihin päättömästi vaeltaviin lapsilaumoihin TAI on näiden uhri. Kumpikaan ei houkuttanut. 

Joten, käytännön kokemusten perusteella ns. nuivistuin. Miehen kanssa todettiin, että hyvä tuloisina voimme muuttaa mihin tahansa. Virallinen selitys on, että halusimme pihan, mutta oikeasti puhutaan white flightistä. Täällä näkyy edellisen asuinpaikkamme tyyppejä lähinnä asuntomurtojen ja omaisuusrikosten tekijöinä.

10 vuotta sitten en olisi ikinä uskonut olevani tätä mieltä asioista, mutta Siperia opettaa tätäkin suvakkia. 

[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 02:27"]

Keskiluokkainen ja arvostettu pientalovaltainen alue, josta puuttuu kaupungin vuokra-asunnot ja erilaiset etniset vähemmistöt sekä kantasuomalainen siivelläeläjäporukka.

[/quote]

1. Lähellä minun ja mieheni työpaikkoja. Työpaikat alunperin valittu niin että ollaan kohtalaisen lähellä sukua (150 km).

2. Hyvämaineinen kunta, jossa palvelut pelaavat todella hyvin. Lyhyt matka palveluihin.

3. Sopivan hintainen. Halvemmallakin olisi saanut lähikunnasta taloja, mutta niissä ei olisi kohta 2 toteutunut.

12! Olisi kiva kuulla myös paikan nimi? :) Kuulostaa niin hyvältä ja olemme lapsiperhe, joka on muuttanut paljon, asuttu myös ulkomailla. Erosin alkuvuodesta ja palasimme kotikonnuilleni Helsingistä, mutta sen verran sivuun, että tämä paikka on vasta hiljattain liitetty kuulumaan entiseen kotikuntaamme, kulkuyhteydet pelaa ja palvelutkin siis, mutta silti tuntuu kuin olisi ja asuisi omassa itsenäisessä kunnassaan. Tähän haluan pystyä jäämään, pidän tästä valtavasti. Ainoa mikä voisi koitua esteeksi on autottomuus, tosin isommille jo alustavasti sanoin etten täältä lähde edes sen takia jos pitää oma auto hankkia. Se on iso menoerä, mutta kun pienimmät kasvaa niin, että pääsen töihin, sitten autoa voisi harkitakin. Eli siihen asti harvakseltaan kulkeva bussi toimii paremmin kuin hyvin, työmatkoihin ei sitten varmaan ole enään optimi (jos myöhästyy, menee tunnin päästä seuraava). Toisaalta mikään ei estä hakeutumista töihin aivan lähialueen palveluihin.

Olen kuitenkin utelias kuulemaan teidän kotipaikan nimen, onko se kenties sama kuin meillä, me vain olemme sivussa?

Ja kuulostaa niin hyvälle, että jos se on eri niin tiedän minne suunnata mikäli olisi joskus aivan pakko tästä harkita lähtöä. Tosissani rukoilen, ettei tarvitse silti enään pakata ja purkaa, en jaksa. Meillä sitä tehtiin miehen myötä, aina rakensin puhtaalta pöydältä kaiken kun hän tavallaan möhli kaiken. Mahdollisuuksia meillä olisi matkan varrella ollut vaikka mihin, edelleen voisimme asua etelän auringon alla, missä lapset viihtyivät ja itse rakastin paikkaa, missään en ole kokenut samanlaista yhteisöllisyyttä kun siellä ja niitä ystäviä onkin ikävä. Helsinkiin lähdimme, koska sen piti olla mahdollisuuksia täynnä, kuten miehelle töitä ja siten elämämme muuttumista parempaan (itse en tiedä vielä pystynkö tulevassa työelämään ja jos niin millaiseen).

Nyt olemme juuri purkanut lasten kanssa laatikot ja kaikki on paikallaan. Nyt koitan vihdoin nauttia tunteesta, että kukaan ei vie tätä meiltä pois. :)

Turvallinen asuinympäristö on kaiken lähtökohta eli alue, jossa on vähän rikollisuutta (= työttömiä mamuja). Asummekin nykyään Westendissä.

Miehen työ painavin syy muuttaa. Valintaan vaikutti:

lähikoulun läheisyys

palvelut

hinta

se, ettei talo tarvinnut remonttia.