Opettaja! Minkälaiset lahjat ovat parhaita/pahimpia oppilailta?

Hei,

Minulla ovat tallessa kaikki lasten piirtämät tai askartelemat kortit. Koriste-esineet eivät välttämättä, vaan olen antanut eteenpäin, vaikka jokaista olenkin arvostanut, mutta koti on pieni ja aina ei maku osu yksiin. Mieleen, vaikkei säilöön, on jäänyt myös erityisen mukavina lahjoina esim. lapsen itsensä leipomat keksit. Ei mitään "pahimpia" lahjoja olekaan, mutta yleisesti ottaen ei meille opettajille tarvitse niin paljon lahjoja antaa, kun vuosien varrella niitä kertyy niin paljon, ettei kuitenkaan pysty niitä säilyttämään. Ajatus on tärkein - hieno piirustus tai kortti on ihan riittävästi ja se tulee silloin juuri siltä lapselta!

Minkä ihmeen takia sille opelle pitää hankkia jotain lahjoja? Palkkaahan se saa siitä työstään. Kyllä se kortti riittää mainiosti!

Paras on nuoren omatekemä kortti, jossa kertoo, että olen paras ope ikinä.

Toiseksi parhaita ovat kaikki syötävät, juotavat, pestävät (shampoo) tai muuten kuluvat tuotteet, kuten vaikka tiskirätti.

Huonoja ovat hajukynttilät ja hajusaippuat. Hajustetuotteet menevät hyväntekeväisyyteen jo kotimatkalla, koska en kestä niitä.

ruukkukka jonka voi istuttaa pihalle tai parvekkeelle.

Älkää antako opettajille lahjoja! Lahjoja annetaan, ja vaaditaan, ihan erilaisissa yhteiskunnissa. Katsokaa vaikka rauhanomaista itänaapuria...

Minä veisin jonkun ruukkukukan ulos ja kortin. Tai leikkokukkia joista olisin varmistanut kukkakaupassa että ovat myös astmaatikolle sopivia..

Sellainen, jonka voi syödä, juoda tai polttaa. Ja kukat.

8 pulloa viiniä, 8 pakettia ruusuja ja pullo viskiä lähtee meiltä tämän kevään päätteeksi opettajille.

no paras lahja olisi lapsi joka kykenee noudattamaan auktoriteetin ohjeita ja oppimaan tarvittavan, ei kiusaaa ja tukee ja auttaa muitakin. hyvä tyyppi siis. sellainen joka katsoo silmiin ja puristaa kättä reilusti. 

mitään muuta lahjaa ope ei kaipaa

Turhia ovat ja käyttämättä jäävät kaikki pienet koriste-esineet, kuten tuikkukipot, kynttilänjalat, maljakot, pytyt, mukit sun muut kupposet. Eivät sovi kotiin ja omaan sisustusmakuun, ja yleensäkään mulla ei ole juuri tämän tyylistä sisustustavaraa. Rojua ja rompetta löytyy silti kodista liikaa, joten mikään tavaralahja ei ole oikeastaan hyvä.

Myös kaikki tuoksuvat kynttilät, saunatuoksut yms. ovat hajuherkälle huono ja käyttökelvoton lahja, samoin shampoon tapaiset (tuoksuvat nekin) hygieniatuotteet, jotka ostan vallan mielelläni itse.

Paras tapa muistaa tätä opea on kiittää suullisesti tai itse tehdyllä kortilla. Jos jotain ehdottomasti haluaa ostaa, jokin kiva ja edullinen kesäkukka parvekkeelle on kiva.

Ehkäpä paras konkreettinen lahja on joskus 1990-luvun puolivälissä nuorena opena saamani joulukaktus, joka on kasvanut valtavaksi ja kukkii edelleen näyttävästi kerran vuodessa. Komeaa kasvia katsoessani muistan aina lämmöllä kyseisen lahjan antanutta luokkaa oppilaineen -- kaktus oli siis koko luokan yhteinen lahja.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 09:45"]

no paras lahja olisi lapsi joka kykenee noudattamaan auktoriteetin ohjeita ja oppimaan tarvittavan, ei kiusaaa ja tukee ja auttaa muitakin. hyvä tyyppi siis. sellainen joka katsoo silmiin ja puristaa kättä reilusti. 

mitään muuta lahjaa ope ei kaipaa

[/quote]

No tällainen poika meillä nimenomaan on! Paitsi ei ehkä aina katso silmiin, koska on kovin ujo. :) Itsekin olen sitä mieltä, että opettajia ei tarvitsisi "lahjoa", mutta koska kaikki muutkin vanhemmat niin näyttävät tekevän, niin tuntuu, että itsekin täytyy. Pelkään, että jos lapseni ei vie lahjaa ja kaikki muut vievät, niin lahjattomuus koetaan joksikin protestiksi tai keskisormennäytöksi opettajaa kohtaan (mitä se ei missään tapauksessa olisi, koska kyseinen opettaja on todella mieleinen!)

AP

Hei!

Ei opettajille oikeasti tarvitsisi mitään viedä! En minä ainakaan katso millään lailla pahalla niitä perheitä, joilta ei mitään tule. Mutta onhan se toki aina mukava kun muistetaan, tulee hyvä mieli että oma työpanos on noteerattu :). Siihen toki riittää vallan mainiosti lapsen itse tekemä kortti. Parhaita on vuosien saatossa olleet 1-2-luokkalaisten piirtämät ja kirjoittamat kortit, tarinat, runot jne. Ne ovat niin symppiksiä!

Ymmärrän kyllä jos lapsi/perhe haluaa jollain tapaa opettajaa muistaa. Kyllä mekin viemme päiväkodin tädeille ja lapsen ihanalle harrastusvalmentajalle kiitoksen kuluneesta vuodesta. Palkkaahan hekin saavat, mikään pakko ei ole mitään viedä. Mutta jotenkin on minusta mukava muistaa heitä lapsen eteen tehdystä hyvästä työstä. Muistavathan monet yritykset työntekijöitään, asiakkaat samoin ja kyllä mieskin saa usein potilailtaan (varsinkin lapsilta) kortteja ja jonkun pienen jutun kiitoksena hyvästä hoidosta. Se on minusta kaunis ele ja itse tehty kortti nyt ei ole rahastakaan kiinni.

Minusta parhaita lahjoja on vuosien saatossa olleet:

- ruukkukukat, säilyvät pitkään

- mansikka-amppeli

- omenapuu (yhteislahja, luokka tiesi, että meillä on piha)

- lapsen itse istuttamat ja kasvattamat yrtit (ajatus siitä miten pitkään lapsi on hoivannut niitä antaakseen ne opelle on liikuttava!!!)

- lapsen itse neulomat vauvan tumput (jäin lukuvuoden päätteeksi äitiyslomalle)

- metsämansikan taimi (tämänkin oli poika itse kasvattanut, istutimme sen pihalle heti päätöspäivänä)

- marimekon kesäpaketti (yhteislahja, oikein mieluinen ja kovassa käytössä)

- piknik-kori täytteineen (yhteislahja, tuli omien lasten kanssa heti käyttöön)

- lahjakortti hierontaan (perheen yritys, ihana oli!)

- lahjakortti ravintolaan (yhteislahja, tämäkin tuli käytettyä heti ja oli todella mieluinen)

- ehkä kaikkein paras ikinä on ollut "luokkalehti", jonka sain kun oppilaat lähtivät minulta kolmen vuoden jälkeen eteenpäin (1.-3.lk). Kukin lapsi oli kirjoittanut ja piirtänyt siihen oman sivun ja yhden oppilaan vanhempien yrityksessä oli painettu ihan oikea lehti. Jutut oli tarinoita meidän luokasta, opettajasta, kivoista jutuista koulussa, mitä on opittu, retkistä, liikuntatunneista, välitunneista, lempiaineista jne. Yksi kirjoitti miten ope opetti solmimaan kengännauhat, toinen kirjoitti miten vaikeaa oli oppia lukemaan ja miten nyt käy kirjastossa joka viikko, mitä kaikkea kivaa tehtiin liikunnassa ja miten matikan tunneilla sai joskus leikkiä kauppaleikkiä. Joku koki tärkeäksi mainita, että oli oppinut koulussa laittamaan langan neulaan =D. Monta sellaista asiaa oli mainittu, että minulle ne ovat olleet vain ohikiitäviä oppitunteja/retkiä/leikkejä/hetkiä vuosien saatossa, mutta oppilaille selvästi tärkeitä ja mieleen jääneitä asioita. Muistivat kaikkia pieniä yksityiskohtia vielä parin vuoden päästäkin tapahtuneesta. Kyllä siinä herkistyi miettimään, että omalla työllä on merkitystä niille pienille. Tämä oli jotenkin niin ihana läksiäislahja luokalta, että vieläkin melkein itkettää kun ajattelen sitä vaivaa, mitä oli nähty opettajan ilahduttamiseen. Voi että :)

Mutta lahjan ei todella tarvitse olla mikään kallis juttu, jotta se ilahduttaa. Ajatus on tärkein :)

Pahimpia täälläkin kaikki tuoksuva: kukat, hajustetut kynttilät, hajustetut pesuaineet. Niistä kiitän kauniisti ja lahjoitan jo ope-huoneessa jollekin.

Parasta omasta mielestäni syötävä/juotava: suklaa, viini jne. Mutta näissäkin voi mennä pieleen, jos vaikka opettajalla on jokin allergia (esim. pähkinä, jota saattaa olla miltei kaikissa suklaissa ja kekseissä) tai alkoholiongelma.

Lahjattomuus ei tosiaan ole mikään keskari ainakaan mun mielestä. Itselleni kaikki lahjat ja kortit on kivoja. Pahaa lahjaa ei olekaan, koska tapana ei ole arvostella toisten lahjoja muutenkaan. Ehkä ikävä lahja olisi joku selluliittirasva tai vastaava, jonka tarkoitus on selvästi veettuilla.

Täytyy kyllä sanoa, että jotkut opettajat on lahjojen perään nolon paljon. Koen myötähäpeää siitä ahneudesta, jota on havaittavissa. Lisäksi nämä samat haluaisi sanella omat lahjansa, jotta "ei tule krääsää".  Suurin osa kuitenkin on ihan järjissään, eikä odota mitään ja ovat kaikesta kiitollisia.

MInä olisin kans sitä mieltä, että ei missään nimessä alkoholia - koskaan ei tiedä, millaisen perhehelvetin se laukaisee!

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 10:20"]

MInä olisin kans sitä mieltä, että ei missään nimessä alkoholia - koskaan ei tiedä, millaisen perhehelvetin se laukaisee!

[/quote]

Mistään lahjasta ei voi olla 100% varma sen sopivuudesta. Viini kutenkin mielestäni varsin hyvä lahja. Arvostan.

En ikinä veisi alkoholia. Todellakin, se VOI olla täysin epäsopiva lahja, ei voi tietää. ja kun sen alkoholin epäsopivuus on täysin eri luokkaa kuin jonkun suklaan (allergia) niin en ikinä veisi.

Ja te opettajat ette TODELLAKAAN tiedä kaikkia kollegoidenne ongelmia.

Sitten on tietysti uskonnolliseet syyt olla käyttämättä alkoholia, mutta jos tälläinen absolutisti saa sen viinipullon lahjaksi niin sehän ei ole ongelma. Meneepähän vaan roskiin kun ei sille käyttöä ole.

Ei minkäänlaiset. Kaunis hymy, kesän toivotukset ja kiitos riittää. Mua ahdistaa se krääsän määrä, mitä tulee. Kaikki menee jakoon tai roskiin. Joo, olen kylmä ihminen kai? 

Minusta alkoholilahja on kyllä aika omituinen _lapsen_ antamana. Ainakin itse olen käsittänyt että nämä opettajian lahjat on niin ajateltu lapselta tulevaksi.

Mistä sä ne kollegoiden alkoholismit tiedät?

Mun mies on vähintään ns. suurkuluttuja mutta tuskin yhdelläkään opekollegalla on tietoa siitä. Ne juomiset kun tapahtuu kotona vapaa-ajalla ja työnsä hoitaa moiteettomasti. Varsinkin kesälomalla juominen riistäytyy.

En todellakaan siis toivo mieheni saavan viinipulloja tai muutakaan alkoholia!

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 10:55"]

Höpöhöpö. ALkoholi ei ole kenellekään tuntemalleni kollegalle tuollainen peikko.

Sen sijaan tietenkin jos jonkun alkoholisti tietäisin niin viiniä en hänelle veisi.

[/quote]