Ennakkoluuloista. Minä luovuin omastani.

Olen tuntenut tuttujeni kautta erään lestadiolaistytön (tai jo nuoren naisen) jo parisen vuotta. Kuvani lestadiolaisista on aina ollut..vähintäänkin ennakkoluuloinen ja äärimmäisen leimaava, enkä tämänkään tytön kanssa ole välittänyt vaihtaa koskaan sanaakaan, olen yrittänyt vältellä tytön seuraa, koska en todellakaan tietäisi, mitä ja miten "kiihkouskovaisten" kanssa puhutaan.

Viime viikonloppuna "jouduin" erään työhomman kautta viettämään aikaa tuon tytön kanssa ja nyt omat ennakkoluuloni ihmetyttävät itseänikin. Meillä oli töistä huolimatta todella hauskaa, ensi hetkestä alkaen tytön kanssa oli tosi helppo puhua miettimättä sanojaan..hirveän mutkatonta olla vaikka hiljaa.

Tiedättehän ne tosi harvat tilanteet, joissa tuikituntemattoman kanssa ensitapaamisella jo asiat loksahtavat heti paikoilleen? Tämä kohtaaminen oli juuri sellainen ja tuon jälkeen ollaan soiteltu puolin ja toisin päivittäin. Meistä on tullut viikossa ystävät, mikä on aika jännä kun miettii mikä kuva ja mitkä ajatukset minulla lestadiolaisista vielä reilu viikko sitten oli.

Hävettää oma kapeakatseisuus. Mutta ehkäpä minusta vielä hyvä tulee..=)