Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko 2-vuotias päiväkotia varhaiskasvatuksen näkökulmasta?
Monet pitävät 2-vuotiaita päiväkodissa vaikka olisivat itse kotona, perustuen siihen, että lapsi tarvitsee ohjattua toimintaa, kavereita, virikkeitä jne. Mitä sanotte, etenkin te kasvatusalan ihmiset, tarvitseeko jo 2 vuotias näitä? Saako lapsi riittävän varhaiskasvatuksen touhuamalla äidin kanssa leikkipuistoissa ja perhekerhoissa? Minkä ikäinen lapsi alkaa kaivata samoja, tuttuja, päivittäin tavattavia leikkikavereita? Minulla on siis kaksivuotias lapsi, joten siksi tämän ikäisestä kysyn.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Omani meni alle kaksivuotiaana, ja se oli todellakin hyväksi hänelle. Tosin elän paikkakunnalla, jossa on resursseja, eli riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksessa. Moni asia sosiaalisessa kehityksessä olisi jäänyt puuttumaan jos ei olisi mennyt. Tietenkin asiat on eri paikkakunnilla eri tavalla. Mutta täällä se oli oikeasti ihan todella hyvä että meni. Joo, nyt voi tulla "asiantuntijat" vinkumaan :D
Eihän sulla tossa ole oikeastaan mitään näyttöä mistään. Sä vaan uskot tehneeksi oikein ja tulos oli mielestäsi ok. Se ei kuitenkaan todista, että se olisi ollut parempi kuin jos olisi ollut kotona 3v asti. Olettaen, että koti hyvä
Joo joo. Sä olet täällä vain todistamassa että joku toinen on väärässä :D Asiat kun ei katsos ole ihan yksinkertaisia. Etenkään lasten kohdalla. Voisiko sulle todistaa yhtään mitään mikä ei mene miten just sä täydellinen itsesi olet sen ajatellut? :D
Kysy itseltäsi. Millä mittarilla lapsesi sai jotain sellaista päiväkodista, mitä ei olisi saanut myöhemmin sinne menemällä? Miten todisti asian itsellesi muuten kuin toteamalla itse tehneesi lapselle parhaan päätöksen, sillä muun ajattelu olisi mahdotonta?
Väännelläämpä sitten rautalangasta. Nämä asiat kun ei ole sellaisia, että niihin olisi jokin sääntö. Miten edes voisi olla? Lapset kun on erilaisia. Ei muun ajattelu ole mahdotonta, ja olen paljon asiaa ajatellut. Mutta se kaikki mitä lapsi sai sieltä päiväkodista. Kaverit, jotka ovat kavereita päiväkodin ulkopuolellakin. Taidot yhteisöllisyyteen. Taidot toimia porukassa, ja huomioida monia erilaisia ihmisiä. Mutta onko sulle mahdotonta ajatella, että sä toimit täysin itsekkäistä syistä, etkä huomioi sitä lastasi? Ja joo, tiedän, että asun paikkakunnalla jossa asiat on todella paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa. Ja sen jo aiemmin sanoinkin. Asiat pitää kohdata sen mukaan mikä todellisuus on, eikä vaan vaahdota jotain minkä itse haluaa uskoa.
Edelleen näyttö puuttuu. Perustelusi näyttää siis olevan, että 3v+ päiväkotiin menevä ei voi saada kavereita. Ei ennen päiväkotia eikä sitten sinne mentyään lopulta. Mikä ei tietenkään ole totta.
Niinkös minä kirjoitin? Voitko kertoa missä kohtaa näin sanoin? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietoa löytyy paljon. Esim. psykologian emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on pitänyt alle 3-vuotiaita liian nuorina päiväkotiin. Nykyään tilanne on huonontunut paljon.
Omat aloittivat osa-aikaisessa päivähoidossa 4- ja 5-vuotiaina. Nykyään on eskari, johon mennään yleensä 6-vuotiaana. Sekin riittää ennen koulua, mutta harrastuksia, kivaa tekemistä ja sosiaalisia suhteita lapsi tarvitsee kyllä aika pienestä asti. Omien kanssa oli vauva- ja taaperoharrastuksia ha ryhmiä.
Lapset ja perheet ovat kuitenkin yksilöllisiä. On erilaisia tilanteita ha tarpeita.
Mihin harrastukseen voi mennä vauvan ja taaperon kanssa? Kerhot on +2-3 vuotiaille ja vauvakerhot on erikseen.
Taapero voi jotain pientä harrastaa. Vauvalle riittää sillä(kin) aikaa vanhemman syli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse.
T. Kasvatustieteen maisteri
Saisinko perusteluja? Minkä ikäinen virallisen näkemyksen mukaan tarvitsee?
Minkä takia jankutat?Jo se terve järkikin sanoo että ei tarvi ,jos on äiti joka välittää!
Äiti? Miksi ei isä? Tämä on yksi syy miksi lapset menevät yhä nuorempina päiväkotiin, kun isät ei ota koppia kotiin jäämisestä! Äiti menettää tulonsa, urakehityksensä ym. ja jopa raskausaikana saattaa työnantaja alkaa miettimään, että seuraavissa yt-neuvotteluissa tuo pihalle... Isät senkun saa jatkaa työntekoa.
Jotenkin nyt pitää kirjoittaa ihan toisenlainen kannanotto kotiäidin roolista!
Hyödyt lapselle;
- oma koti ja välittävä äiti, joka tuo turvallisuuden tunteen/erittäin tärkeää lapselle
- hyvä itsetunto tulee melkeinpä automaattisesti
- omat lelut aina saatavilla
- kotiruoka
- sairas lapsi voi pötkötellä kotona rakkaan äidin viikussa….
- allergiat sun muut….hoituu paremmin,
- leikkipuistossa/pihalla voi tavata muita lapsia ja/tai pyytää heitä kotiinsa
- lapsi luultavasti erittäin koulukypsä
- jopa liian koulukypsä, koska osaa jo lukea ja laskea ainakin +/- laskuja
- luultavasti hänelle on luettu paljon eli ä/o kehittynyt mukavasti
Tässäpä vähän mietittävää!
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan niitä nykyajan nuoria vaivaa..... Voivat huonommin kun koskaan aiemmin.....
Tottakai, kun vanhemmat ovat ulkoistaneet pienten lastensa tarpeet ulkopuolisille, täysin vieraille ihmisille ja vapaa-ajatkin menee kaikessa muussa kuin omien rakkaiden lastensa kanssa olemisessa! On näitä nähty ja kuultu seurauksineen!
Toivottavasti joku viisas osaa ratkaista tämänkin ongelman ettei pienet lapset joudu maksamaan vanhempiensa valintoja eläketurvan tms takia!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen myös miksei kotiäiti voi saada eläketurvaa omien lastensa hoidosta, voisi syntyvyyskin kasvaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan niitä nykyajan nuoria vaivaa..... Voivat huonommin kun koskaan aiemmin.....
Tottakai, kun vanhemmat ovat ulkoistaneet pienten lastensa tarpeet ulkopuolisille, täysin vieraille ihmisille ja vapaa-ajatkin menee kaikessa muussa kuin omien rakkaiden lastensa kanssa olemisessa! On näitä nähty ja kuultu seurauksineen!
Toivottavasti joku viisas osaa ratkaista tämänkin ongelman ettei pienet lapset joudu maksamaan vanhempiensa valintoja eläketurvan tms takia!!
Ei johdu juurikaan tästä. Aika isossa roolissa on KURIN PUUTE kotona, päiväkodissa ja koulussa. Ihan oikeasti lapsia ei nykypäivänä Suomessa kasvateta, kuten pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin nyt pitää kirjoittaa ihan toisenlainen kannanotto kotiäidin roolista!
Hyödyt lapselle;- oma koti ja välittävä äiti, joka tuo turvallisuuden tunteen/erittäin tärkeää lapselle
- hyvä itsetunto tulee melkeinpä automaattisesti
- omat lelut aina saatavilla
- kotiruoka
- sairas lapsi voi pötkötellä kotona rakkaan äidin viikussa….
- allergiat sun muut….hoituu paremmin,
- leikkipuistossa/pihalla voi tavata muita lapsia ja/tai pyytää heitä kotiinsa
- lapsi luultavasti erittäin koulukypsä
- jopa liian koulukypsä, koska osaa jo lukea ja laskea ainakin +/- laskuja
- luultavasti hänelle on luettu paljon eli ä/o kehittynyt mukavasti
Tässäpä vähän mietittävää!
Jotenkin nyt pitää kirjoittaa ihan toisenlainen kannanotto kotiäidin roolista!
Hyödyt lapselle;
- oma koti ja välittävä äiti, joka tuo turvallisuuden tunteen/erittäin tärkeää lapselle
- hyvä itsetunto tulee melkeinpä automaattisesti
- omat lelut aina saatavilla
- kotiruoka
- sairas lapsi voi pötkötellä kotona rakkaan äidin viikussa….
- allergiat sun muut….hoituu paremmin,
- leikkipuistossa/pihalla voi tavata muita lapsia ja/tai pyytää heitä kotiinsa
- lapsi luultavasti erittäin koulukypsä
- jopa liian koulukypsä, koska osaa jo lukea ja laskea ainakin +/- laskuja
- luultavasti hänelle on luettu paljon eli ä/o kehittynyt mukavasti
Tässäpä vähän mietittävää!
Olin pitkään pelkästään kotiäiti, vaikka olen yliopistokoulutettu ja opintojen ohella olin töissäkin aina kunnes 2 lastamme syntyivät. Jäin pitkäksi aikaa kotiin, koska lapsilla oli tosi pieni ikäero, puolisolla vaativa työ ja lähellä asuvia tukiverkkoja ei ollut. Näin ollen olin tosi paljon lasten kanssa. Myöhemmin olivat kyllä päiväkodissa/esikoulussa. Siitä, että olivat kotona paljon, oli vain hyötyjä lapsille. Elämä oli rauhallista, sai syödä hyvää kotiruokaa, oli paljon virikkeitä, joista ei varmuudella jäänyt ulkopuolelle. Luettiin, musisoitiin, tehtiin puuhakirjoja, taiteiltiin, käytiin lasten harrastuksissa. Koulu lähti heti tosi hyvin käyntiin molemmilla. Molemmat lapseni menestyivät erinomaisesti koulussa ja kummallakin on paljon kavereita. Ovat jo aikuisuuden kynnyksellä. Tietenkään aina ei mene näin kotiäitiydestä huolimatta. Lapsella voi olla kaikenlaisia haasteita ja niitä voi ilmaantua myöhemminkin. Äiti ei ole kaikkivoipa, joka voi muovailla lapsensa haluamakseen, muuttaa tämän neurologian, temperamentin, sairaudet jne.
Vuonna 1992 vein kymmmenen kuukauden ikäistä vauvaani päiväkotiin ja itkin, kun lapseni puristi kyylelsilmin unileluaan lujasti kainaloonsa. Onneksi minulla oli mahdollisuus tehdä lyhyempää työpäivää eka vuosi. En tänä päivänä veisi alle kolmevuotiasta lastani mistään hinnasta noihin paikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksivuotias ei tarvitse päivähoitoa kavereiden tai varhaiskasvatuksen kannalta. Neljävuotias voisi korkeintaan mennä puolipäivähoitoon.
Asia on tietysti eri jos työn takia joutuu laittamaan lapsen päivähoitoon.
Hienoa että kaksivuotiaasi saa olla kotona vielä!
T. Ammattikasvattaja
Suomessa ei ole päivähoitoa vaan varhaiskasvatus. Päivähoitolaki kumottiin jo vuonna 2015. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaan pedagogista toimintaa joka on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.
Tämän ymmärrän, mutta tarvitseeko jo 2-vuotias tällaista kouluttautumista? Eikö esim. 3-vuotiaasta alkaen riitä?
EI TARVITSE!!!
Perusteluna se, miten kaveriperheiden samanikäiset lapset olivat opettajien mielestä huomattavan paljon levottomampia verrattuna kotiäidin kasvattamiin, jotka todettiin koulukypsiksi ja olivatkin sitä.
Eskari riittää hyvin ennen varsinaista koulua jos omat vanhemmat leikkivät, lukevat, kertovat (omatekoisia) satuja ja ovat -läsnä- omille lapsilleen, joka kyllä ihan työstä käy!
Mitään en tekisi toisin, sillä palkka on nyt suuri :)
Ei tarvitse, mikäli vanhemmat jaksavat puuhata ikätasoisia asioita lapsen kanssa ja opettaa perustaitoja (esim kuivaksi oppiminen ja itse syöminen), eivät anna lapsen olla liikaa ruudulla ja vievät välillä myös muiden lasten seuraan.
Meillä esikoinen meni 3v kerhoon pari kertaa viikossa ja reilu 4v päiväkotiin. On nyt 12v erittäin osaava koululainen, myös liikunnallinen ja musikaalinen. Kavereiden kanssa tulee hyvin toimeen. Pienenä kotona ollessa käytiin puistoissa ja perhekerhoissa, tavattiin usein perhetuttuja, luettiin paljon kirjoja, askarteltiin jne. Opetettiin iänmukaiset perusasiat. Kotonahan lapsi oppii monet asiat helposti, kun vanhempi ehtii keskittyä siihen yhteen lapseen ihan eri tavalla kuin hoitajat isossa ryhmässä. Toki monia asioita lapsi oppii myös helpommin ryhmässä mallioppimalla, mutta niitä ehtii kyllä vähän isompanakin oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu niin paljon 2-vuotiaasta kuin hänen huoltajistaankin. Jos lapsi ei tunnu kaipaavan valtavasti tekemistä päivittäin ja on rauhallinen luonteeltaan, on hänen hermostolleen hyvä olla kotona ainakin 3-vuotiaaksi. Vauhdikkaampi, hyvin ekstrovertti, elämyshakuinen lapsi voi kaivata sen verran paljon virikkeitä ja toisten lasten seuraa, ettei kotiäiti jaksa tarjota hänelle niitä tarpeeksi.
Päiväkodissa lapset tulevat levottomiksi, jos heitä on liikaa, tai heillä ei ole juuri koskaan lomaa tai vapaapäiviä. Tämä kertoo kuormittumisesta. Isommatkin kuormittuvat, mutta mitä pienempi lapsi, sitä voimakkaammin viiden päivän hoitoviikko voi olla hänelle aivan liian paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietoa löytyy paljon. Esim. psykologian emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on pitänyt alle 3-vuotiaita liian nuorina päiväkotiin. Nykyään tilanne on huonontunut paljon.
Omat aloittivat osa-aikaisessa päivähoidossa 4- ja 5-vuotiaina. Nykyään on eskari, johon mennään yleensä 6-vuotiaana. Sekin riittää ennen koulua, mutta harrastuksia, kivaa tekemistä ja sosiaalisia suhteita lapsi tarvitsee kyllä aika pienestä asti. Omien kanssa oli vauva- ja taaperoharrastuksia ha ryhmiä.
Lapset ja perheet ovat kuitenkin yksilöllisiä. On erilaisia tilanteita ha tarpeita.
Mihin harrastukseen voi mennä vauvan ja taaperon kanssa? Kerhot on +2-3 vuotiaille ja vauvakerhot on erikseen.
On muskareita, joihin voi mennä sisarusten kanssa, on perhekerhoja, joihin voi ottaa eri-ikäiset mukaan - ja joissa voi vaikka toimia itsekin vapaaehtoisena vetäjänä (myös lasten kanssa, kokemusta on). Löytyy myös mm. värikylpyjä sisaruksille. Kyllä näitä vaihtoehtoja löytyy. Eivätkä näin pienet (vauva+taapero) nyt varsinaisesti mitään ohjattua tarvitse.
Edelleen näyttö puuttuu. Perustelusi näyttää siis olevan, että 3v+ päiväkotiin menevä ei voi saada kavereita. Ei ennen päiväkotia eikä sitten sinne mentyään lopulta. Mikä ei tietenkään ole totta.