Miten saada 5v lopettamaan pikkuveljen (7kk) rääkkääminen?!

Nyt otat asian mukaan miehesi kanssa. Järjestätte niin että saatte molemmat aikaa kahdestaan isomman kanssa. Vaikkapa vain kerran viikossa joku yhteinen juttu, kuten jalkapalloharrastus tai ihan vain metsässä kävely. Mutta niin että vauva ei ole mukana.



Tiukat rajat vain, kuten olet ilmeisesti tehnytkin. Väkivaltaa ei tule hyväksyä yhtään, viisivuotias kyllä jo ymmärtää satuttavansa. Oletko kysynyt lapselta miksi hän satuttaa vauvaa? Jutelkaa siitä miltä toisesta tuntuu kun satuttaa.

Tai järkkää isommalle sekä ikäistä seuraa että yhteistä aikaa sun kanssa. Jos mahdollista.

kiusaa vauvaa, laitat isomman jäähylle. Poistat oven taakse toiseen huoneeseen tai muualle sopivaan paikkaan. Kuitenkin niin että selkeästi poistat lapsen. Viikossa pitäisi jo näkyä tulosta. Siis viimeistään.

kyllä MLL:n terveydenhoitajaan yhteyttä tai sitten jopa ihan psykologin kanssa jutella asiasta. Tuossa ei nyt pelkillä jäähyillä selviä. Rankkaa aikaa myös isoveljelle.Muistaakseni joku viisas kuitenkin sanoi, että mieluummin niin, että lapsi osoittaa mustasukkaisuutta kuin ei lainkaan. Sellaiset, jotka pitävät sisällään ovat hankalimpia tapauksia. Voimia koko perheelle.

Turha tehdä jutusta jokapäiväistä valtataistelua.

Oletko kokeillut huomioida vauvaa erityisesti aina retuuttamisen jälkeen? Tarkoitan siis, että kun esikoinen rääkkää vauvaa, niin nappaat vauvan syliin ja lepertelet sille, etkä anna huomiota 5-vuotiaalle siinä tilanteessa ollenkaan. Luin tämän neuvon jostain kasvatuskirjasta, ja se on toiminut meillä 4-vuotiaan ja vauvan kanssa välillä. Tietysti muulloin mahdollisimman paljon huomiota isommalle, mutta ei silloin, kun kiusaa vauvaa.

Minä olen nykyään, kun vauva on jo isompi, antanut vähän retuuttaakin. Vauvakin osaa jo pitää puoliaan, kun lähestyy vuoden ikää. Ajattelin, että sisarussuhteeseen kuulukin jonkin verran nujakointia, ja että välit myös lähenevät siinä.

Jäähyt on kokeiltu, ei auta. Pyytää anteeksi ja lupaa ettei kiusaa vauvaa, mutta 5min päästä sama ralli jatkuu.



Olen myös yrittänyt antaa hellyyttä ja "omaa" laatuaikaa esikoiselle, mutta ehkä määrällisesti liian vähän? Mies on paljon työmatkoilla eikä aina ole hoitapua saatavilla, siispä vauva roikkuu usein mukana.



Keinot alkaa olla vähiss

muta siitä asti kun vauva syntyi. Isoveli haluaa hoitaa, halia ja pusutella määrättömästi, mutta kaikki tapahtuu niin rajusti, että pelkään koko ajan vauvaa oikeasti sattuvan. Nyt siis vauva on jo yli vuoden ja pitää kyllä puoliaan jo kovasti ja tilanne onkin rauhoittunut. Minulle tilanne oli tosi vaikea, kun tunsin pahaa oloa esikoisen puolesta kun hänet tällaisenn uuteen elämään työnsin ja tietysti vauvan pleastaminen oli toinen tehtävä. Monet kerrat hermot meni ja jäähylle lennettiin, ei niistä apua oikeasti ollut.



Ajattelin vaan koko ajan että kun pikkuveli kasvaa niin tilanne helpottuu, sanoin sitä myös isoveljelle että tulet saamaan takaisin kaiken, kunhan pikkuveli alkaa sua rääkkäämään ja nyt ollaan siinä että pikkuveljen otteet ei ole kovinkaan hellät.. UUUhlalaa, tästä on alkanut se veljesten välinen kahakka.



Tsemppiä ap, en kyllä osannut antaa yhtään ohjetta. Rakkaus kai auttaa ja molemmille omaa aikaa, myös itselle.

On sinun tehtäväsi huolehtia, että esikoinen pysy kaukana vauvasta! Lässytykset sikseen ja tiukat rajat lapselle. Jos ei napakampi ote auta, ja hakisin lapselle ammattiapua.

viet lapsen toiseen tilaan ja sanot, vauvaa ei sa kiusata. Joka kerta kun koiusaat joudut pois. Annat olla hetken ja sitten ohjaat muihin puuhiin.



Kun ei kiusaa kehut ja huomioit miten hienosti isoveli osaa olla ja leikkiä.



Ei se 5-vuotias kauaa jaksa sitä että aina viedään pois.



3.

onko muilla ollut vastaavaa tilannetta? kauanko se kestää?

onko muilla ollut vastaavaa tilannetta? kauanko se kestää?

kunnon mojova luunappi joka kerta kun moista harrastaa. Loppuu varmasti

ja yhä kiusaavat toisiaan...myös nuorempi härnää. Sellasia ne lapset on. Ei ole auttanut huudot ym. Ja ihan täyspäisiä ovat!!Koululaisia siis jo nyt. Vauva-aikoja en kyllä paljoa muista oliko kiusaamista? Varmaankin???Ainakin muistan karjuneeni koko aika...

Kauanko lapsi on pois ja miten paljon annat löysää ennenkö laitat jäähylle?



Kaikki väkivalta on ehdottoman kiellettyä, siis ihan kaikilta. Pienempikin lapsi opetetaan ettei toista satuteta, 5- vuotias ymmärtää asian kyllä.



Jos lapsi satuttaa silti, pitää laittaa takasin huoneeseensa, taas ja taas ja taas.

Ja ihan kunnolla laakista.



Sitten sun tarttee miettiä pari asiaa:

Missä itse olet kun lapsi kiusaa pienempää.

Onko sillä isommalla riittävästi tekemistä?

Saako isompi leikittää ja auttaa pienemmän hoitamisessa?

Entä tekeekö muuten kuinka paljon kotitöitä joista saa kehuja ja kiitosta?

Miten paljon esikoinen saa sinun aikaa -siis käytte kaksin ilman vauvaa esim. uimassa, kirjastossa?



Oma ukkokin tekee työnään reissuja mutta ei nyt joka viikko ole poissa kotoa koko vuonna.



Saisiko vaikka vauvan kummeja ja mummeja ja muita läheisiä joskus apuun ja ottaa vauvaa muutamaksi tunniksi niin voit tehdä jotain erityistä isomman kanssa tai esikoinen päästä teistä eroon kylään?

Esikoisen mieltymyksiä voi ottaa huomioon vaikka niin että haette jonkun lastenelokuvan vuokraamosta?

Lapsi voi auttaa tekemään kanssasi ruokaa tai leivotte vaikka sämpylöitä. Niitten ei tartte olla just oikean muotosia, mutta lapselle mukavaa puuhaa.



Samaten pelatkaa yhdessä kun vauva nukkuu tai hanki muovailuvahaa tms.

Meilläkin on 3 poikaa 5 vuoden sisällä saatu.

Fyysinen leikki on silti eri asia kuin vauvan kiusaaminen!



Tottakai joku aina yllyttää painimaan, eikä se ole paha asia.

Se on paha jos joku ottaa liian kovaa, sattuu.



Pitää oppia katsomaan milloin leikki muuttuu satuttamiseksi. Mutta vauvaa ei saa kovakouraisesti leikittää.



Meillä pojat on alle kouluikäsiä ja osaa leikittää silti vauvaa niin että sillä on hauskaa.



15

ikinä ei isompi kiusannut vauvaa tolla lailla, ei ikinä. Ei ole normaalia 5-vuotiaan käytöstä toi. 2-vuotias tekee tollaista pienemmälleen, ei 5-vuotias. Hae ammattiapua!



Jk. Lapseni ovat nyt 12 ja 7: isompi lällättää pienemmälle ja pienempi käyttää riitatilanteissa nyrkkejään - eivät siis mitään enkeleitä!

ja tilanne on sama. Mikään ei tunnu menevän perille isomalle ei ota kuuleviin korviinsa kieltoja saatikka tottele. Hermot meinaa mennä useamman kerran päivän aikana sekä minulta että mieheltä.



Alkuun oli todella kiltti vauvaa kohtaan ja paljon mukana hoivasi ja auttoi mm. haki vaipan tai pyyhkeen tms. Mutta, kuin poika alkoi enemmän liikkumaan ja kiinnostumaan leluista niin johan alkoi töniminen, lyöminen, potkiminen ja raapiminen :( Ja mikään ei tunnut auttavan ei jäähy, ei lelun vienti, ei unimusiikin poistaminen tai yövalon kielto. Hetken saattaa olla kiltisti ja totella mutta kohta on jo tekemässä väärin.



Tiedän, että tyttö hakee tällä vain huomiota ja suurin osa tapahtumista on vahinkoja koska ei vielä ymmärrä ettei pienempi osaa esim. käsillä ottaa vastaan horjahtaessaan vaan kaatuu naamalleen tai selälleen ja lyö päänsä.



Nyt vietiin KAIKKI lelut pois tytön huoneesta ja kun on ollut kiltisti ja totellut saa YHDEN lelun kerrallaan takaisin. Ja meinataan kokeilla niin että aina kun tekee väärin pienempää kohtaan viedään tilanteesta pois eikä saa sinä päivänä enään pojan kanssa leikkiä. En tiedä toimiiko mutta tuleepahan sekin kokeiltua....