ruoskikaa mua, että menisin takaisin töihin!
taloudellinen tilanteemme on vakaa, mutta rahaa on tositosi vähän käytössä joka kuukausi. maksamme asunto- ja opintolainaa ja olemme karsineet muut menomme minimiin jotta minun ei tarvitsisi palata takaisin työelämään.
nyt on kuitenkin alkanut ahdistaa, kun "kaikki" tuntuvat väheksyvän meitä ja aina sivulauseessa piikittelevän että meillä ei taida olla varaa siihen ja tähän ja tohon. ärsyttävää ja tiedän, että onni ei ole rahasta kiinni mutta näin heikkona hetkenä haluaisin että kaikki olisi taas niin kuin aiemminkin eikä rahaa tarvinut laskea sentintarkasti.
mitä teen? pakottaudunko takaisin töihin vai onko tämä ihan väärä syy? miten antaisin köniin näille ilkkujille? kiitti avusta!
Kommentit (6)
kiitos! itsetuntoni voi hyvinkin olla vähän alamaissa, kun otan nin hiton raskaasti muiden vihjailut.
ympäristöni ei oikein tajua, mitä on "downshifting"..
Saat muuta ajattelemista kuin sivistymättömien puheet.
..ja ÄLÄ mene töihin, jos ei ole pakko ja jos et halua. Arvostan kotiäitejä.
tv. työssäkäyvä maisteri
Sitten voit sanoa muille, ettei ole kiinni rahasta, vaan haluat tuulettua hieman ammatillisestikin ja tavata muita ihmisiä, mutta tavalla, jolloin lapset eivät kärsi, koska jää aikaa ja energiaa muuhunkin?
Itsetuntosi kohenee ja tulet iloisemmaksi ja energisemmäksi ja lapsetkin voi paremmin...
mutta mulla on vakituinen työpaikka. en halua menettää työpaikkaani menemällä töihn jonnekin muualle.
omassa työssäni osa-aikaisuus tarkoittaa lähinnä sitä, että samat työt hoidetaan 75% työajalla, 75% palkalla. se ei ole hyvä vaihtoehto :/
suomalainen lasten päivähoito maailman huippuluokaa, jos sinulla on lapsi(a)