Toistatteko samoja virheitä käytännön arjessa?

Mä en oo ikinä ymmärtänyt miksi pitäisi olla erikseen koti ja työvaatteet jos työ on sellaista että sen voi omissa vapaa valintaisissa vaatteissa suorittaa. Tahranpoisto aine ja pyykkikone on keksitty.

Kyllä, jatkuvasti. Ihan isommissakin asioissa kuin työ- ja kotivaatteissa, en vaan tunnu ikinä oppivan.

Kyllä. Ruokakaupassa saatan ostaa jotain jonka olen todennut pahanmakuiseksi, koska "ei se nyt NIIN pahaa voinut olla". Kyllä, kyllä se on.

Vihdoin olen oppinut, mutta ehdin varmaan yli 10 kertaa keittää kahvit niin että ne lorisi veteen joka oli unohtunut pannuun. Se vesi oli siellä yleensä siitä syystä että kahvi ei ollut tippunut loppuun kun kaadoin kupillisen ja laitoin vettä ettei ne viimeiset tipat palaisi kiinni.

Jotain pientä. Esim.

Pesukoneen ajastin aloittamaan pesun yöllä ja pari kertaa tuli jätettyä hana kiinni. Sama päivällä useamman kerran. Nyt kyllä katson, että hana on auki suunnilleen pakkomielteisesti.

Joku haluaa sämpylöitä. Ostan pussillisen ja heitän ne parin viikon päästä homeisina roskiin, kun kukaan ei niitä syö. Pitäisi aina laittaa pakkaseen ja jättää vain pari syötäväksi haluajalle.

Kun laitan pyyhkeen pesuun, niin en muista laittaa uutta tilalle, vaan pitää sitten suihkusta kipittää märkänä hakemaan pyyhettä tai huutaa muille, että pyyhe unohtui.

Laitan metallisen sihvilän tiskikoneeseen ja se osuu muuhun astioihin niin, että kosketuskohtaan tulee hetkessä ruosteläikkä. Pitäisi huuhdella lävikkö vain hanan alla.

Mistä se johtuu, ettei opi? Vaikka kantapään kautta oppimisen luulisi olevan juuri tehokkain oppimisen muoto.