Lapsen kaverin vanhempi kuoli yllättäen,,,

Kaverinsa kertoo

Kerro vain heti. Minunkin lapseni kaverin sisarus kuoli ja toinen kaveri vammautui vakavasti ja pysyvästi. Jotenkin meillä lapset ottivat asian kevyemmin kuin odotin. Kaveri oli pois koulusta pari viikkoa, joten onhan se hyvä tietää, miksi kaveria ei näy.

Lapset ottavat asian rauhallisemmin, jos ei vanhempi sälytä sitä omaa tunnettaan siihen kertomistilanteeseen liikaa. 

Kertoisin ennen kuin lapsi tapaa kyseisen kaverin. Noin ehkä viikkoa ennen. Kertoisin, että muistatko ystäväsi senjasen. Lapsi sanoo joo. Nyt luulen että mun pitäis kertoa sulle yksi asia, semmoinen aika ikävä. Sejase on ollut nyt poissa koulusta/hoidosta varmaan hetken siksi, kun sille tapahtui tosi surullinen asia. Hänen vanhempi kuoli ihan yks kaks, kukaan ei osannut semmoista odottaa. Niin että se voi olla sillejasille aika kurja juttu. Että on tärkeetä, että olet ystävällinen sille tyypille, ei tartte tästä jutella jos hän ei itse juttele, mutta voi olla, että se lapsi voi olla surullinen tai vihainen välillä ihan pienestäkin.

Jotain semmoista ehkä.

Kiitos paljon kommenteista. Kerroin jo lapselle ja hän otti asian aika kevyesti. Meinasisi tulla itku ja voi olla ettå itku tulee myöhemmin joten täytyy kuulostella lapsen mielialaa. Lapsia suojelee kun eivåt ihan käsitä asian lopullisuutta kunnolla tuonikåiset.. Kiitos vielä kaikille

Surusilmä kirjoitti:

Kiitos paljon kommenteista. Kerroin jo lapselle ja hän otti asian aika kevyesti. Meinasisi tulla itku ja voi olla ettå itku tulee myöhemmin joten täytyy kuulostella lapsen mielialaa. Lapsia suojelee kun eivåt ihan käsitä asian lopullisuutta kunnolla tuonikåiset.. Kiitos vielä kaikille

Joo niillä kestää tovi.

Mutta voi olla, riippuen lapsen iästä, ajattelukyvystä ja temperamentista, että joskus muutaman päivän tai viikon päästä, että lapsi rupeaa miettimään että voiko kenen vaan äiti ja isä kuolla, esimerkiksi oma. Jos sitten huomaat lapsessasi tämmöisiä merkkejä, on tärkeää muistuttaa, että niin nuorena kuoleminen on tosi harvinaista, enkä minä (sinun äitisi) ole nyt kuolemassa eikä isäkään.

Ja siinä vaiheessa voi muuten sitten jäädä lapsen viereen ja kuulostella josko hänellä olisi jotain mietteitä tai kysymyksiä liittyen tähän yhteen elämän suureen mysteeriin, eli kuolemaan.

Ehdit tässä miettiä sanojasi siis valmiiksi. Mikäli kyselyitä tms. tulee. Välttämättä ei.

Lapsi ei välttämättä heti näytä tunteitaan, tai edes osaa käsitellä asiaa, joten kannattaa olla herkillä aisteilla jonkin aikaan. Voi olla, että hän todella käsittää asian vasta kun näkee kaverinsa tai menee heillä käymään.