Millainen on neuroottinen ihminen?

Systerillä on diagnosoitu pakkoneuroosi. Kerää kynnenpätkät kun leikaa ne. Samoin kerää hiuksensa jotka irtoavat. Näitä säilyttää aarteena laatikossaan. Kerää myös mainoslehdet laatikoihin. Hän ei voi jättää ulkovaatteitaan eteiseen. Vie ne huoneeseensa. Huonekalut ja tavarat aina oltava samanlailla. Tarkastaa niiden sijainnit useita kertoja päivässä. Jne. näitä neuroottisia tapoja on vaikka kuinka. 

Sitten on vielä tarve kontroloida joitain ihmisiä ja heidän elämäänsä. Julkkiksia etupäässä. Heidän kuviaan jos lehdissä voi ostaa monta samaa lehteä.

Kvg

Buddha suositteli elämään ilman toivetta ja pelkoa. Neurootikko on näiden kahden vallassa, plus jauhaa loputtomasti menneitä eikä osaa tehdä päätöksiä. Ei osaa keskittyä asioihin, ei luota itseensä eikä ihmisiin.

Mene kuokkimaan pihalle välillä, saadaan sekin kuntoon, ei tarvitse valittaa päivästä toiseen.

Tyypillistä on pitäisi-ajattelu, jatkuva riittämättömyydentunne ja vimmainen suorittaminen. Hermostunut oleminen, se ettei vaan osaa relata, hullutella tai nauraa itselleen. Takakireys. Tyytymättömyys. Jatkuva vertailu muihin.

Nuo nyt on hyvin yleisiä ja jokaisella on jotain neuroottisuutta, sanotaan. Mutta toisilla siinä määrin että se pilaa jo elämänlaatua pahasti.

Pakkoneuroosit on oma lajinsa ja ne yleensä jo rampauttaa toimintakykyä, koska vievät huomiokykyä niin paljon eikä henkilö itse täysin ymmärrä käytöksensä alkuperää.

Neurooseissa on tyypillistä alla oleva syyllisyys ja huonoudentunne. Perfektionismi liittyy usein kuvioon.

Tunnen ihmisen, jonka neuroottisuus ilmenee jatkuvana matkailuna. Koko ajan täytyy olla menossa tai tulossa että saa päivittää joka ikisen paikan faceen. Tälläkin hetkellä menossa. Minusta tälläinen lähentelee sairautta. Eikä haittaa vaikka koronaa.

Tälläkin palstalla näitä neuroottisia riittää.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen, jonka neuroottisuus ilmenee jatkuvana matkailuna. Koko ajan täytyy olla menossa tai tulossa että saa päivittää joka ikisen paikan faceen. Tälläkin hetkellä menossa. Minusta tälläinen lähentelee sairautta. Eikä haittaa vaikka koronaa.

Neuroottinen reissaus on muuten aika yleistä. Se on vähän kuin pakenisit koko ajan jotakin niihin tyhjänpäiväisiin matkoihisi, joissa ei kuitenkaan tapahdu mitään erityisen mieleenpainuvaa eikä sitä halutakaan. Kohteiden vaihtelu tmv ei sitä muuta. Somessa kaiken voi varsinkin lavastaa näyttämään vaikka miltä, siihen some on rakennettu ja suunniteltu. Onnellisen elämän simulointiin.

Neuroottisuudessa on tärkeää toisten sisäistetty katse/kuvitellut vaatimukset. Tavallaan siinä mennään ulkoisen moitteettomuuden ehdoilla, esim hyvä käytös on tärkeää. Sopeutumisen ja hyväksynnän saamisen vimma on hirveää.

Elämme neuroottisten ihmisten maailmassa, jossa on vaikeaa saada olla tyytyväinen itseensä omilla ehdoillaan. Yhteisöllisyys altistaa neuroottisuudelle. Mutta kun tuosta pitäisi-paineesta hyppää ulos, niin kylläpä helpottaa! Eläimistä kannattaa ottaa mallia relailussa.

Kaikilla on jotain ja enemmän tai vähemmän, vaihdellenkin iän mukaan.

Up