Tuttu meni niin huonoon kuntoon syöpähoidoista ettei puhettakaan, että olisi lähtenyt iltapäivälehden kuvauksiin

pease?

Jaa. Mun tuttu eli syöpähoidoista huolimatta normaalia elämää, itseasiassa kertoi koko syövästä vasta jälkikäteen.

Eli voisko jaksaminen riippua syövästä, hoidoista ja/tai ihmisestä? 

Eri ihmiset reagoivat hoitoihin eritavoin. Eri syöpätyyppeihin on eri hoitoja. 

Vierailija kirjoitti:

pease?

Ei aina voi onnistua. Ja miksi kysyt kun tiedät.

Mä ihailen ja kunnioitan niitä, jotka jaksaa syöpähoitojen aikanakin elää normaalia elämää ja mennä vaikka sitten lehtikuvauksiin ("pease" of cake). Kaikki tsempit heille!

Ja sanon tämän syöpäpotilaana, joka itse en hoitojen aikana jaksanut lähteä sängystä mihinkään muualle kuin vessaan oksentamaan. Kotioven ulkopuolelle yrittäminen oli täysin utopistinen ajatus.

Oliko Heidi Sohlberg?

Tässä nyt takerrutaan mun typoon ja unohdetaan pointti. ap

On ollut myos vahemman kauniita esimerkkeja, kuten Riikka Siitosen sairaus. Puhumattakaan menehtyneiden tarinat lehdessa, esim. Riki Sorsa.

Itse olen menettanyt kaksi laheista syovalle, ja itse elanyt viime kesana syopaepailyn kanssa. Silti minua ei hairitse mikaan, mita lehdissa on tahan mennessa kerrottu. Syopa (ja muut sairaudet) ovat jokainen yksilollisia, ja itse saan eniten voimaa positiivisista kertomuksista.

Ja miksi pitaisi vahatella niiden kokemuksia, jotka selviavat syovasta naennaisesti helpommalla? Jokaisella on mielestani oikeus kertoa oma tarinansa.

Ärsyttää syöpäpotilaat??!

Ei jumalauta kaikkee sitä ihminen suustaan päästää..

No sairaus on eri ihmisillä erilainen. Toiset tarvitsevat kovemmat hoidot jne. Minusta on positiivista, että jotkut potilaat voivat elää sairauden kanssa suht normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt takerrutaan mun typoon ja unohdetaan pointti. ap

Jos sua ärsyttää syöpäpotilas ni kannattaa mennä hakemaan lääkkeitä omaan päähän. Ei ihan tervettä sultakaan

Ensimmäisen sädehoidon jälkeen voi monet hilpasta golfaamaan. Kymmenennen hoitokerran jälkeen makaa raatona sängyssä päiväkausia.

Sukulaiseni on juuri syöpähoidoissa, säteilytystä arkipäivittäin ja kemoa kerran viikossa. Neljä viikkoa on mennyt hyvin, ilman pahoinvointia yms. Kuka tietää miten jatkossa, mutta alku ainakin on sujunut potilaan kannalta hyvin.

Vai että ärsyttää kun syöpäpotilas ilakoi?!?

Mun tytär pääsi valokuvattavaksi näyttelyyn ja oli todella iloinen, oli kiva olla kuvattavana, tuli iloisia hymykuvia muistoksi.

Olet sairas päästäsi Ap! Oksettavaa edes lukea kirjoittamaasi tekstiä!!

Terv. Lapsensa syövälle menettänyt

Eihän tästä kauaa ole kun haettiin vammaisia kuvattavaksi.

Ap jankkaa pointista, pointti on tämä: ihmiset, syövät ja hoidot ovat erilaisia. Julkkikset on julkkiksia. Heidi tekee vaikeaa asiaa tunnetuksi ja hyväksytyksi omalla tavallaan.

Olisiko mun pitänyt näyttää oksentavalle tuttavalleni kuvaa suu auki ilakoivasta syöpäpotilaasta iltapäivälehdessä, että tolta sun pitää näyttää ja lisätä huulipunaa. Iltapäivälehdet värittävät kuvaa mieleisekseen (ja saavat siitä rahulia).

Joskus on parempia päiviä, joskus huonompia.

t. Syöpäpotilas, erittäin huono ennuste

Mun kahdella sukulaisella on ollut samantyyppinen rintasyöpä, ja hoidot oli liki identtiset. Toinen oli sairauslomalla koko hoidon ajan, toinen kävi suurimman osan ajasta myös töissä. Toinen voi pahoin useita päiviä aina hoidon jälkeen, toinen hyvin vähän. Toinen koki vapaa- ajan auttaneen, toinen työnteon. Kumpikin mun mielestä ihan yhtä hyvä asia, sillä me olemme erilisia. Kumpikin on nyt todettu terveiksi, joka on se pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mun pitänyt näyttää oksentavalle tuttavalleni kuvaa suu auki ilakoivasta syöpäpotilaasta iltapäivälehdessä, että tolta sun pitää näyttää ja lisätä huulipunaa. Iltapäivälehdet värittävät kuvaa mieleisekseen (ja saavat siitä rahulia).

Ja miksiköhän vitussa sä olisit tehnyt tällä tavalla? Kuka on väittänyt että näin tulisi tehdä? Taitaa se teidän syöpäklinikkannekin sijaita Porvoon tienoolla.