Lue keskustelun säännöt.
Kysymys teille, joilla on elämässä kaikki hyvin:
03.06.2007 |
Pelkäättekö tulevaisuutta, pelkäättekö että se onni otetaan teiltä pois? Onko elämässänne ollut aikaisemmin paljon vastoinkäymisiä vai onko koko elämä ollut onnellista ja ihanaa?
Kommentit (16)
Vierailija:
Pelkäättekö tulevaisuutta, pelkäättekö että se onni otetaan teiltä pois? Onko elämässänne ollut aikaisemmin paljon vastoinkäymisiä vai onko koko elämä ollut onnellista ja ihanaa?
En pelkää tulevaisuutta. En pelkää sitä, että onni otettaisiin pois, koska onni muodostuu elämän pienistä asioista. Uskon niiden riittävän. Jos taloutemme romahtaisi, uskon, että pystyisimme rakentamaan uuden onnellisen elämän erilaisin puittein. Ei onni ole yksiselitteinen asia. Se lähtee itsestä sisältä päin. Toki elämään on mahtunut surullisia asioita:sukulaisten kuolemia, rakkaan ystävän menetys (kuoli ollessaan 27-vuotias) + sitä sun tätä pientä murhetta, jotka eivät tule nyt mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin paljon on kuitenkin ollut vastoinkäymisiä että olen menettänyt " luottamukseni" elämään ja tiedän että mikään ei ole itsestään selvää. Kaikki voi pyyhkiytyä pois silmänräpäyksessä.
En ylipäänsä ajattele tulevaisuutta vaan nautin tästä päivästä ja hetkestä. Sitä kykyä ei ollut ennen kuin kävi tarpeeksi pohjalla.
Siinä mielessä pelkään, että elämä on aina hiuskarvan varassa. Mutta en taikauskoisessa mielessä. Olen liki 40 v, ja minulla on ollut asian todella hyvin jo 15 vuoden ajan. Jos nyt tulisi laskusuhdanne, niin olisin onnellinen, että minulla on ollut asiat paljon paremmin edes sen 15 v.
kokonaan (kärjistäen tietysti) onnellista ja ihanaa.
En varsinaisesti pelkää, että onni otetaan minulta pois. Onnellisuuteni rakentuu niin monesta eri tukipilarista, ettei yhden pilarin " mureneminen" kaada koko " korttitaloa" ..
Läheisten vakavaa sairastumista ja kuolemaa toki pelkään. Itse asiassa aika paljon.
Vierailija:
Pelkäättekö tulevaisuutta, pelkäättekö että se onni otetaan teiltä pois? Onko elämässänne ollut aikaisemmin paljon vastoinkäymisiä vai onko koko elämä ollut onnellista ja ihanaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuorena pelkäsin. Olen sittemmin huomannut, että onni jatkuu ja jatkuu. Olen menettänyt kamalasi energiaa turhaan pelkäämiseen. Kamalaa hukkausta!
t 38 v
Alkoholistiperheen lapsena olen tottunut olemaan varpaillani. Vaikka kävin pari vuotta intensiivisesti terapiassa, en oppinut kokonaan siitä pois. Mutta onnellinen olen nyt ja asiat ovat hyvin.
Vaikka terveydellisiä ym. ongelmia on nytkin, niin mieleni on onnellinen ja terve, kun hoidin sen eheämmäksi. Tuntuu, että mistä tahansa vastoinkäymisestä selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maailmaa on nähnyt enemmän, olen huomannut että minun ongelmani ovat olleet kuitenkin aika pieniä.
Arvostan onneani, siihen liittyy perhe, talous, työ, ystäväpiiri, jne., mutten usko että muu kuin läheisen (erit. aviomiehen tai lasten) vakava sairaus tai menetys oikeastaan voisi saada minut onnettomaksi.
Tiedostan, että ihmisen terveys ja elämä on aika pienestä kiinni. Ehkä sitä pelkään, että menettäisin jonkun heistä " ennenaikojaan" .
elämä on aina yllätyksellistä, ja suurten vaikeuksien jälkeen tiedän, ettei eteeni tule mitään sellaista, josta en selviäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on asiat hyvin, ne on hyvin ja nauttii elämästä sellaisena kuin se juuri sillä hetkellä on. Tottakai elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä, niitä tulee joka tapauksessa jokaiselle, joten sehän olisi aivan hölmöä niitä etukäteen murehtia...
Olen itse rakentanut tämänkin onnen. Huonoista oloista olen lähtöisin, mutta systemaattisesti järjellä olen rakentanut tasapainoisen elämän.
Jos tämä onni otetaan minulta pois, rakennan uuden.
Suren, itken, masennun ja piehtaroin itesäälissä.
Ja sitten alan rakennuspuuhiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeuksia oli lapsena ja nuorena todella paljon ja niiden takia olen tarvinnut terapiaa ja monet vuodet ahkeraa itsetutkiskelua. Olen mielestäni tehnyt paljon onneni eteen ja ansaitsen sen.
minulla on koko elämä 33v mennyt hyvin, ihan tylsä tavislapsuus eikä aikuisenakaan mitään suuria menetyksiä tai takaiskuja ole ollut. toki pieniä vastoinkäymisiä on ollut mutta nekin on olleet tyyliin " en saanut unelmieni työpaikkaa" tms. varsin toisarvoisia juttuja kuitenkin.
joskus kyllä iskee ahdistus että miten kauan tämä onni voi jatkua? että eikö jokaisen ihmisen elämään kuulu suuria vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ja minulla ne taitaa olla vielä edessäpäin? eniten pelkään omaa, miehen tai lasten vakavaa sairastumista/ vammautumista tai kuolemaa, se olisi kaikista kovin isku. mahdolliset taloudelliset vaikeudetkin huolettavat joskus mutta niistä selviää kuitenkin aina jollain tavalla, menetettyjä läheisiään ei saa enää ikinä takaisin.
mutta eihän tässä oikein voi muuta kuin yrittää nauttia elämästä nyt kun kaikki on hyvin ja sitten kun/jos vastoinkäymisiä tulee niin kohdata tilanne ja yrittää vain selviytyä siitä jollain tavalla taas eteenpäin. kaikista pahin on jos alkaa etukäteen suremaan mahdollisia tulevia onnettomuuksia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Olen saanut elää todella onnellisena kahdeksan vuotta ja uskon että onni jatkuu nykyisen kumppanini kanssa. Tätä ennen olin todella onneton 11 vuotta, kun elin täysin epäsopivan väkivaltaisen ihmisen kanssa. Hyvistä asioista kumpuaa hyviä, pahoista pahoja... Aika paljon ratkaisee oma suhtautuminen asioihin. Elämä on valintoja. Silloin voi olla onnellinen onnettomuudenkin keskellä, kun on kuunnellut sisintään ja elänyt sen mukaan.
päivä kerrallaan mennään!
eipä silti ole liiemmin vaikeuksia elämässäni ollut,
kukaan lähisukulainen ei ole kuollut tai sairastunut,
ei muitakaan katastrofeja...
kaikesta selvitään, sen silti uskon!
mutta ei oo ainakaan vielä ollut kauheita takaiskujakaan. nyt en jaksa enää murehtia, tiedän että perus-onni tulee asenteesta ja sitähän ei pois oteta!