Lue keskustelun säännöt.
Luulin, että masennus ja itsemurhan miettiminen häviäisivät lapsen myötä, sillä lapsi on ollut aina suurin unelmani.
18.06.2007 |
Mutta eipä hävinnytkään. Rakastan lastani, meillä on ihanaa yhdessä, mutta tämä masennus on niin erillinen, oma asiansa, että siihen ei auta kertakaikkiaan mikään. :-(
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toinen ihminen ei koskaan voi olla se parannuskeino. Sun pitää hakea apua masennukseesi, että pääset todella nauttimaan lapsestasi ja elämästäsi.