Ihailen eroavien vanhempien ratkaisua

Toivottavasti nykyään vanhemmat tekevät lapsia harkiten, eivätkä vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Itse tunsin olevani koko ikäni vain ylimääräinen kuluerä, tosin vanhempani yrittivät minimoida sen. Kuljin lukion läpi äitini pliseeratuissa hameissa ja Tarjoustalon T-paidassa. Ainoa harrastus, joka minulle koskaan kustannettiin, oli tenniskurssi. Olin ihan paska tenniksessä, mutta äitini oli aikoinaan hyvä. Vanhempani käyttivät suurimman osan ajastaan riitelyyn, ja säälittävintä oli, että ratkaisea eron este oli Pohjolan vuokraläävä Kontulassa (!), josta kumpikaan ei halunnut luopua. Äitini kertoi minulle aina, että pysyy yhdessä isäni kanssa, jota kuvasi hirviöksi, vain "lasten takia". Kumma kyllä, kun lähdin kotoa, niin heillä kuulemma olikin ollut "keskustelu", ja olivat jääneet yhteen. Tämä sen jälkeen, kun olin kuunnellut vuosia äitini marttyyritarinoita ja etääntynyt isästäni. Nykyään isäni on jo huonokuntoinen, edelleen ovat yhdessä ja äitini edelleen narsistisesti painottaa, miten kauheaa tämä kaikki on juuri hänelle. Isäni painaa n. 50 kiloa ja kuihtuu hitaasti pois, mutta tämä akka vain selittää, miten asiat ovat hänelle vaikeita.

Summa summarum, kaikki te naiset, jotka säästätte lapsenne tältä ja uskallatte erota, nostan teille hattua. Itse taistelen edelleen niiden traumojen kanssa, joita tulee rikkinäisestä perheestä, joka kuitenkin pitää kulissia yllä.

Kiitos kun kuuntelitte.