Vaimon kuukautiskierto alkaa lähteä käsistä - mikä neuvoksi?
Osaakohan joku palstan naisista auttaa, että mitähän tässä voisi tehdä. Vaimon kanssa lähestytään hyvää vauhtia neljänkympin rajapyykkiä, ja suurinpiirtein viimeisen vuoden aikana elämä on alkanut mennä ihan mahdottomaksi. Mukavasti menee n. 1,5 viikkoa kerrallaan (kuukautiskierron puolivälissä), ja sitten seuraavat 2,5 viikkoa ovat yleensä ihan täyttä helvettiä. Vaimo huutaa ja meuhkaa ja haukkuu kaiken koko ajan paskaksi, kaikki on huonosti, mikään ei ole hyvin, kaikki mitä meillä on ja mistä yleensä yhdessä tykätään on päin sitä itseään. Hirveää tappelua ja sohvalla nukkumista.
Sitten taas alkaa se suvantovaihe, yhtäkkiä kaikki onkin hyvin ja me olemme onnellisia, rakastetaan niin kovasti ja kaikkea, ja sitten kohta taas mennään. Yleensä varoaika on 1-2 päivää max, jolloin alan huomaamaan hänen käyttäytymisensä menevän lujaa sinna kaakon suuntaan, jolloin saan vielä pidettyä hänet jotenkin pain iloisella mielellä. Viimeistään sitten kolmantena päivänä helvetti on kirjaimellisesti irti, ja sitä jatkuu vähintään 2 viikkoa.
Oireet tuntuvat menevän koko ajan vaan pahemmaksi kuukausi kuukaudelta, ja varsinkin lapsille tämä on ihan kamalaa. Heistä tulee sen 2,5 viikon aikana todella pahasti häiriintyneitä, jota sitten yritetään kovasti korjailla sen seuraavan pienen suvantovaiheen aikana.
Olen itse jo totaalisen uupunut tähän, en tiedä jaksanko enää miten kauan. Onko jollain vastaavia kokemuksia, voiko tämä olla jotain vaihdevuosien lähestymistä vai missä mennään? Voiko se olla ohimenevää?
Vaimon kanssa on turha edes yrittää puhua asiasta, se on semmoinen miinakenttä että sinne on ihan hullua edes yrittää.
Kommentit (24)
Ei tuolla ole mitään tekemistä kuukautisten kanssa.
Olisiko vaihdevuodet jo tuloillaan? Käyttääkö vaimosi hormonaalista ehkäisyä? Hänen kannattaisi käydä keskustelemassa gynekologin/lääkärin kanssa, koska ilmeisestikin hänen hormonitoimintansa on häiriintynyt.
Mulla hormonaalinen ehkäisy teki tuota. Muutuin aivan kamalaksi pms-hirviöksi.
Yritä silloin suvantovaiheen aikana ottaa asia puheeksi että menisi käymään lääkärissä. Saattaa hyvinkin olla vaihdevuodet. Ellei ole, on jotain muuta joka pitää hoitaa. Muutoin lapset kärsivät.
Mitä ehkäisyä vaimosi käyttää? Gynelle voisi olla asiaa, voisiko hän ottaa mielialavaihtelut siellä puheeksi?
No saattaahan nuo olla hyvin rajuja vaihdevuosioireita ja just toi on paha, kun naiselle ei voi mitään mennä ainakaan niinä pahimpina päivinä asiasta sanomaan :D Mutta koita puhua vaimollesi perempana päivänä tilannetta lasten kannalta, että hänen kannattas varmaan käydä lääkärissä josko saia jotain hormoonitoimintaa tasapainottavaa sieltä.
Liittyy ikään. Itse olen 41-vuotias ja mulla on myös kuukautisten väli tihentynyt ja lisäksi PMS-oireet pahentuneet tosi paljon entisestä. Ennen ne oli lähinnä päivä ennen kuukautisia ahmitutti makeaa ja vatsaa kipristeli, nyt se on viikko itkuisuutta ja turvotusta ja viinanhimoa ja vitutusta.
Valitettavasti ne vaihdevuodet ei välttämättä silti ihan pian ala, vaikka hormonimuutoksia sinne suuntaan alkaakin tulla (siitähän tällaiset vaivat johtuu). 5-10 vuotta voi vielä mennä ennen kuin kuukautiskierto loppuu, näiden esivaihdevuosioireiden alusta, ja sitä ennen ei oireista pääse.
Mutta kyllä myös PMS-oireissa omaa käytöstään voi oppia hillitsemään, ja se sinun vaimosi kyllä täytyisi oppia. Sille ei voi mitään, että voi olla paska olo, mutta aikuinen voi kyllä sen valita, ilmaiseeko sen ja jos niin miten ja kenelle. Eihän se oikein ole toisen kimpussa koko ajan olla siksi että tuntuu itsestä pahalta hormonaalisista syistä.
Ihan ensimmäinen askel käytöksen hillitsemiseen on se, että tajuaa että se johtuu vain hormoneista, eikä syy ole oikeasti siinä hormonihuurussa vituttavassa ulkomaailmassa kuten miehessä tai lapsissa. Kun tajuaa että syy ei ole näissä, niin lopettaa näille huutamisen ja näiden muuttamisyritykset, ja käsittelee oman sisäsyntyisen pahan olonsa itsekseen.
Tuohon on tarjolla jopa lievää mielialalääkitystä.
Googlaa Terbveyskirjasto premenstruaalisen oireyhtymän lääkehoito
Gynekologille. Hormonikierukka luultavasti tasaisi noita oireita ja sitä gyne tulee erittäin todennäköisesti ehdottamaan. Kannattaa siis miettiä jo etukäteen suostuuko hormonien käyttöön. Toisaalta hormonikierukka itsessään voi aiheuttaa mielialan heittelyä, itse muutuin mustasukkaiseksi itkupilliksi kierukan ottamisen jälkeen. Mustasukkaisuus on helpottanut, mutta edelleen itken helposti.
Onko hormonaalinen ehkäisy? Jos on, kannattaa vaihtaa merkkiä. Selviä sivuvaikutuksia minun mielestä.
Ellei ole, lääkäriin silti mars. Ei ole normaalia tuo käytös. Ota silloin parempana aikana puheeksi. Sen raivokohtauksen jälkeen ei heti tule uutta kohtausta. Siihen kohtaan keskustelu.
ikäänhän seliittyy, muttei välttämättä kuukautisiin. Sitä vaan vanhemmiten EI JAKSA SIETÄÄ enää kaikke asitä paskaa, jonka nuorempana on ottanut vastaaan siinä toivossa, että asiat joskus parantuisi. Eli ap voi katsoa myös peiliin.
Ei kuulosta kovin hyvältä, aikuiset kun osaavat käyttäytyä normaalisti vaikka miten kiukuttaisi.
Kannattaa harkita ainakin väliaikaista eroa ihan lastenkin kannalta. Yhteen voi palata kun vaimo taas osaa käyttäytyä kuin normaalit aikuiset.
Mä sain Teroluteja kuukautiskiertoa säännöllistämään ja muutuin aivan kamalaksi ihmiseksi kun noita söin. Voi sitä kiukun määrää ja riiitoja, mistä piti kärsiä. Lopetin noiden syömisen ja niin loppui myös mielialan vaihtelut.
Kyllä tämä voi oikeasti olla hormonaalista. Miten olisi gynekäynti. Mä sain yksityiseltä gyneltä lähetteen julkiselle puolelle, jossa otetaan joku hormonipaketti. (en siis ole vielä käynyt)
Usko vaan, ne hormoonit ovat pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla hormonaalinen ehkäisy teki tuota. Muutuin aivan kamalaksi pms-hirviöksi.
Tulin just ehdottamaan samaa, sillä sama kokemus. Eikä ne oireet rajoittuneet PMS-aikaan, mutta menivät kuukautiskierron mukaan kuitenkin.
Mä olen 36 ja mulla on kans alkanut pms-oireet pahentua. On migreeniä, oon pahalla tuulella ja itkuinen. Luin jostain, että tässä iässä hormontoiminta lähtee monilla heittelemään. Mä kerroin miehelle suoraan, että hormonit heittelee ja saatan välillä olla ärtyinen sen takia, mutta mulle pitää sanoa siitä. Ei hormoniheittelyt oikeuta käyttäytymään miten vaan. Nykyään lähden lenkille tai nukkumaan, kun hatuttaa liikaa. Pikkasen on vaivaa helpottanut liikunnan lisääminen ja sokerin vähentäminen.
Mä olen kohta 43v ja olen todella kova raivotar. Entisestä leppoisesta ihmisestä on tullut kuin toinen ihminen. Mieheni on ihana mutta saa nähdä kauanko hän jaksaa. Alakoululaiset lapset kärsivät myös. Aion mennä julkiselle puolelle gynekologille juttelemaan jos saisin estrogeeniä.
Pms pahenee kun lähestytään vaihdevuosia mutta mä olen kohta 51v. Ei vielä 40v. pitäisi olla tuollaista tilannetta.
Ei se kuukautiskierrosta johdu, että joku on ilkeä kusipää, jolla ei ole käytöstapoja.