”Kyllä pärjää, jos tahtoo tarpeeksi”

Miten voi sanoa samanaikaisesti, että uskoo kohtaloon ja että älä luovuta itsellesi asettamistasi unelmista?

Isoveljenä "Nalle" Wahlroos... Ei luulisi ainakaan vaikeuttavan bisneksen tekoa.

Näinhän se on. Syy miksi kaikki eivät saavu samaan aikaan maaliin Olympialaisten 110 metrin aitajuoksussa on, että osa juoksijoista ei vaan tahdo sitä tarpeeksi.

Jo Raamatussa kerrotaan miten 5 leivällä 2 kalalla voi ruokkia 5000 miestä. On siis täysin järjetöntä väittää ettei 50 000 työpaikasta riittäisi 400 000 työttömälle töitä jos vaan tahtoo tarpeeksi.

Varmaan suurin tragedia ja vastoinkäyminen rouvalla ollut, kun meinasi myöhästyä lapsena koulusta ja joutui menemään taksilla. Ja äitikin vain nauroi. Vai miksi tämä nostettiin esiin, en ymmärrä. Ei ole hänen tarvinnut koskaan taistella työpaikoista, kun nimi on Wahlroos. Rahastakaan ei ole koskaan ollut puutetta. Itselläni on ainakin kokemusta, jos ei muusta niin vastoinkäymisistä: kun firma menee konkurssiin, asunto lähtee alta, mies sairastuu, useita työpaikkoja mennyt ennen yrittäjän uraa ja myös sen jälkeen alta.  Nyt olen kuuskymppinen masentunut työtön ja elämä takana ja yrität kituuttaa reilun tonnin päivärahalla ja myöhemmin tonnin eläkkeellä. Olisin oikeasti mieluummin kuollut. Ja ihan helvetisti on aina yritetty ja tehty töitä, mutta kun se ei aina riitä.... 

No ei pärjää, koska taipumukset ja ympäristö.

Ps. Ko. naisen naama näyttää naamarilta tuon liiallisen kajaalin määrän takia; Nallen lisäksi sukua "Buffalo Billille"?

Aika usein hyväosaiset ja menestyneet kuvittelevat että asemansa on pelkästään heidän omaa ansiota.

Pärjäämistä saattaa hilkun avittaa jos on sattunut syntymään ökyrikkaan ruåtsinkielisen vuorineuvoksen lapseksi. Luulisin...

Ei kyllä se suurin vastoinkäyminen oli tää:

"Saatuaan valkolakin Wahlroos-Jaakkola meni kesätöihin Enso-Gutzeitille hoitamaan maksuliikennettä. Yhtenä päivänä hän käsitteli laskua, jonka vakuutusarvo oli noin kuusi miljoonaa markkaa. Siitä piti maksaa vakuutusmaksu 0,01%:n arvosta. Vahingossa hän maksoi laskun koko vakuutusarvon edestä. Päällikkö, joka hyväksyi laskun, ei huomannut mitään outoa.

Myöhemmin iltapäivällä pankinjohtaja soitti Enso-Gutzeitin talouspäällikölle. Siitä alkoi aikamoinen pyöritys. Yritys menetti korot siltä päivältä.

Joku toinen olisi voinut traumatisoitua pitkäksi aikaa. Ann Wahlroos-Jaakkola ei romahtanut"

Huh, hyvä, ettei käynyt pahemmin. Tuosta olisi voinut traumatisoitua loppuelämäksi ja sortua lopullisesti katuojaan.

Mutta Annilla onkin aina ollut tavoitteet ja suunnitelmat tarkkaan selvillä...tai ei ole...tai jotain:

"Minulla ei ollut 1970-luvun lopulla valmistuessani urasuunnitelmia. Olen aina uskonut kohtaloon, siihen, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä. Siihen aikaan vielä pärjäsi ilman valmista suunnitelmaa.

Wahlroos-Jaakkola on edennyt, koska hän on tiennyt, mitä haluaa."

Pikkulapsiaikanakin oli tosi rankkaa, kun "kaikki rahat menivät taksiin, siivoojaan ja lastenhoitajiin".

Rouva onkin sitä mieltä, että kaikki 1995 jälkeen tulleet tuet voi poistaa, kun eihän silloinkaan Suomella huonosti mennyt.

Hei haloo! Oikeastiko me joudutaan takaisin syvimpään lamaan ja lapsiperheillä ei olisi varaa enää muuhun kuin siivoojaan ja takseihin! Julmaa!

????,

Kaikkein hyväosaisimmat ovat kovia läpisemään kohtalosta. Heille ei riitä, että heille on tarjottu hyvä elämä ja tungettu kultalusikkaa joka ruumiinaukkoon, ei, pitää vielä saada siihen päälle tunne siitä, että on sen lisäksi kohtalon valittu. Että koska olen niin erityinen, niin kohtalo halusi minut syntymänä juuri tähän ökyrikkaaseen sukuun, terveenä ja huolehdittuna.

Tällaisten juttujen taustoja olisi hyvä avata, jos tästä ihmisestä kerran halutaan tehdä esimerkki muille. Aloitetaan siitä, mistä tuli pääoma kahvilaketjun perustamiseen. Mistä on tullut rahallinen tuki yritykselle siinä vaiheessa, kun sen tulos on notkahtanut. Keneltä on saatu arvokkaista neuvoja yritystoimintaan ja sijoittamiseen.  Kun nämä kysymykset on käyty läpi, voi olla että näyttäisikin pahasti siltä, että niihin unelmiin ei päästykään pelkästään oman kovan työn ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä se suurin vastoinkäyminen oli tää:

"Saatuaan valkolakin Wahlroos-Jaakkola meni kesätöihin Enso-Gutzeitille hoitamaan maksuliikennettä. Yhtenä päivänä hän käsitteli laskua, jonka vakuutusarvo oli noin kuusi miljoonaa markkaa. Siitä piti maksaa vakuutusmaksu 0,01%:n arvosta. Vahingossa hän maksoi laskun koko vakuutusarvon edestä. Päällikkö, joka hyväksyi laskun, ei huomannut mitään outoa.

Myöhemmin iltapäivällä pankinjohtaja soitti Enso-Gutzeitin talouspäällikölle. Siitä alkoi aikamoinen pyöritys. Yritys menetti korot siltä päivältä.

Joku toinen olisi voinut traumatisoitua pitkäksi aikaa. Ann Wahlroos-Jaakkola ei romahtanut"

Huh, hyvä, ettei käynyt pahemmin. Tuosta olisi voinut traumatisoitua loppuelämäksi ja sortua lopullisesti katuojaan.

Mutta Annilla onkin aina ollut tavoitteet ja suunnitelmat tarkkaan selvillä...tai ei ole...tai jotain:

"Minulla ei ollut 1970-luvun lopulla valmistuessani urasuunnitelmia. Olen aina uskonut kohtaloon, siihen, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä. Siihen aikaan vielä pärjäsi ilman valmista suunnitelmaa.

Wahlroos-Jaakkola on edennyt, koska hän on tiennyt, mitä haluaa."

Joku toinen olisi saanut kenkää ja hyvässä lykyssä melekoset korvausvaatimukset.

AV - MAMMA kirjoitti:

Aika usein hyväosaiset ja menestyneet kuvittelevat että asemansa on pelkästään heidän omaa ansiota.

Aika moni hyväosainen on kuitenkin ihan omin avuin tehnyt elämästään jotain. Itse luen hyväosaiseksi jos vuositulot hipoo sataa tonnia ja yli. Harvassa on oikeasti noi perijät ja perijättäret.

Mun tuttavapiiriin kuuluu aika monta hyväosaista, jotka ovat ponnistaneet ylös samankaltaisista lähtökohdista kuin minä, myös sisareni, joka on tällä hetkellä aika korkealla pallilla ja palkka tietty sen mukainen, tarkaa en tiedä, mutta joidenkin misterien palkat saattavat jäädä toiseksi. Sairaanhoitaja-taksikuski -perheestä me ollaan. Samoin lääkäriveljeni, jonka tulot kanssa hipoo tuota hyväosaisen rajaa. Minä pienemmällä palkalla ja pienemmällä satsauksella olen tavallinen tallaaja, keskiluokkaa keskituloilla. Sillä en koskaan ollut valmis/halukas tekemään sitä, mitä menestys vaatii; eli työtä, työtä ja työtä. Ja vielä lisää työtä. Minä valitsin toisin ja voin ihan hyvin näin pienessä maailmassani. Mutta ei tulisi  mieleenikään vähätellä hyväosaisia, sillä suurin osa heistä on joutunut elämässään tekemään sen työn lisäksi myös aika paljon muitakin "uhrauksia". Eivät he surffaa netissä, harrasta käsitöitä, seuraa tv-sarjoja yms. 

Nää kommentit on kuin jostain huonosta parodiasta:D