Minulla on niin ikävä rakasta tytärtäni
Annika oli vain 18-vuotias kuollessaan, meidän rakas kuopuksemme. Perheessämme oli jo aiemmin ollut suurta surua esikoisemme Katrin joutuessa raiskauksen uhriksi sekä keskimmäinen tyttäremme Heli oli ajautunut mielenhäiriössään lesbosuhteisiin. Sitten iski se kaikkein pahin, rakas Annikamme hukkui. Tämä uhkasi hajottaa koko perheemme. Mieheni Lasse masentui eikä pystynyt käsittelemään surua. Nyt kun onnettomuudesta on jo hieman aikaa, on Lasse-mieheni palaamassa töihin. Toivottavasti jaksamme suuren surumme keskellä.
T. Paula
Kommentit (8)
nykyään puuhailee? En ole kuullut hänestä mitään pitkään aikaan!
kunnes Natascha Kampuschin tapaus nosti taas kauhukuvat mieleeni. Lasse työskentelee upseerina.
T. Paula
Löytyisikö naapuristasi vaikka yh-äitiä, jonka tytär on usein Tampereella isänsä luona ja joka melkein seurusteli poliisin kanssa, jonka kanssa voisit vaikka alkaa käydä lenkillä. Tai käykää talon omassa kellarissa kuntosalilla. Ehkä lohtua tuo myös kuolleen tyttäresi poikakaverin lapsi, joka asuu luonanne.
Ikävä on luonnollinen asia tuossa tilanteessa. Käy surusi ja kaikki sen vaiheet lävitse. Miehesi suremistapa on kaikesta huolimatta ollut terveempi kuin sinun.
Laura on ihana ystäväni ja tämän Aaro yritti pilata meidän väliltä. Lauran kanssa voisin tuota lenkkeilyä aloitella.
T. Paula
Toivottavasti ei enää ikinä näytä naamaansa! Lasse on elämäni rakkaus.
T. Paula