Vuosia yritettiin vauvaa ja nyt kun sellainen on, mies lähti

Toivottavasti tilanne selkiytyy, ja miehesi on vain tarvinnut aikalisän selvitellääkseen päätään.

Tottakai on rankkaa aluksi mutta asioilla on tapana järjestyä .

Keittiöpsykologina sanoisin sen johtuvan siitä, että kun vauvaa ei kuulu yrityksestä huolimatta, niin kaikki ajatukset ja energia menee sen vauvan saamiseen. Parisuhde jää ehkä vähemmälle. Ajatellaan, että kun meillä vaan olisi vauva, kaikki olisi hyvin. Mutta kun vauva sitten saadaan, ei elämä olekaan yhtä auvoista. Aviopari ei enää osaakaan olla yhdessä. Tai ehkä vaimo keskittyy vauvaan niin intensiivisesti, ettei miehelle jää tilaa. Mene ja tiedä. Mutta tunnen siis 4 paria, joille on tullut ero heti kun kauan toivottu ja kolmessa tapauksessa hoidoilla saatu lapsi on syntynyt.

Voimia sinulle. Toivottavasti mies tulee sen verran järkiinsä, että saisitte keskusteltua asiat halki, vaikka hän ei enää luoksenne palaisikaan. Pitäähän omaisuuden jakaminen, elatusmaksut, tapaamisoikeudet jne hoitaa.

ja kun se sitten tuli, hän alkoi vasta miettiä teidän kahden suhdetta ja tuli siihen tulokseen että rakkautta ei ole tarpeeksi. Näin tiivistettynä.

Itselläni ei ole lapsia, mutta ei myöskään kotona asuvaa miestä. Tilanteesi kuulostaa pahalta, mutta onhan siinä isona valonpilkkuna se, että sinulla on kuitenkin kauan toivottu lapsi! Itse toivoisin, että saisin edes lapsen, vaikka yksinhuoltajana.



Kannattaa ajatella sitäkin, että vaikka mies on nyt poissa elämästänne, kenties hän vielä tulee toisiin ajatuksiin ja palaa. Kannattaa ehdottaa miehelle parisuhdeterapiaa. Aina on mahdollista yrittää yhdessä, jos molemmat ovat valmiita tekemään sen eteen töitä. Elämänmuutos on ehkä miehelle niin kova, että hän tarvitsee miettimistauon, mutta toivotaan, että tulee vielä järkiinsä.

Ehkä olen.



Ap

Äidiksi tulo on kenelle vaan iso juttu, ja siinä sivussa voi mies jäädä hetkeksi vähemmälle huomiolle. Se nyt pitäisi miehen kuin miehen ymmärtää, kun isäksi ryhtyy. Lapsettomuuden jälkeen homma on tuskin sen helpompi, tavallaan alla on yksi kriisi, jonka myllerrys ei välttämättä lopu kuin nappia painamalla pelkällä plussauutisella. Kummallakaan puolisoista. Hae rohkeasti itsellesi apua esim. neuvolan kautta.

mutta tämä kuulostaa niin samalta, kuin jokin aika sitten ilmestynyt aloitus, että luulen provoksi.

Ainoa koeputkilapsi jonka tunnen on muuten eroperheestä: isä lähti lätkimään muutama kuukausi ennen tytön syntymää.

Vierailija:

mutta tämä kuulostaa niin samalta, kuin jokin aika sitten ilmestynyt aloitus, että luulen provoksi.

Ja lopulta exä sitten lähti, hankki oman asunnon. Nyt erosta on aikaa jo useita vuosia..isä on jäänyt lapselle etäiseksi, ei ole juuri halunnut lasta tavata.



En tiedä edelleenkään mitä tapahtui..exä sanoi että tajusi että ei hänestä ole isäksi. Mitään sellaista ei ollut että olisin torjunut miehen tai jättänyt liian vähälle huomiolle..hellyyttä ja seksiä oli loppuun asti paljon. Yritin tukea kaikin mahdollisin tavoin miehen isyyttä ja yritin myös ymmärtää häntä. Mutta se ei vaan ilmeisesti sitten riittänyt.

parisuhteesta, mitä yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lapset muuttaa pesästä. Tyyliin minkäs takia tässä nyt ollaan yhdessä kun ei (koskaan/enää) ole niitä lapsia, olisinko sittenkin onnellisempi jollain toisella elämänpolulla jne. Joskus nuo pohdinnat voivat sitten varmaan johtaa noinkin kurjaan lopputulokseen.

Kauan toivottu lapsi on ollut suhteen loppu.



Syitä voi olla monia. Ehkä lapsen saamisesta odotetaan jotakin kännekohtaa nuutuneeseen suhteeseen. Kun sitä ei tulekaan, suhde leviää. Näin voi käydä missä vain suhteessa, mutta ehkä odotuksista kasvaa helpommin epärealistisia kun lasta ei kuulu vuosiin. Koko suhde alkaa helpsti pyöriä yhden ja ainoan tavoitteen ympärillä ja sitten tavoitteen saavuttaminen ei pelastakaan suhdetta.

Siksi luulin provoksi. Todella kurjaa, mutta kehottaisin teitä vielä yrittämään. Vaikka pariterapiaan tai jotain. En tiedä mitään niin turhaa kuin ero lasten ollessa pieniä, sillä kaikki yleensä kasaantuu niihin vuosiin ja se kaikki myös loppuu aikanaan.

Voimia nyt kuitenkin! Vauvan kanssa ei ole helppoa yksin.