Lue keskustelun säännöt.
Miten sitten puhua lapsellisille ihmisille?
05.05.2014 |
Hei! Ajattelinpa kysyä täältä sellaista, kun kaverit muodostuu lähinnä lapsettomista sinkuista ja ne kenellä on perhe on ajautuneet kauemmas, niin miten puhua lapsellisille ihmisille?
Olen tässä jo jonkin aikaa ajatellut että olisi erilaiset ihmiset tervetulleita tuttavapiiriin, äiti-ihmisetkin! En vaan osaa millään heidän kanssa aloittaa keskustelua, mistä voitaisiin jutella? Kertokaa mistä pidätte että teidän kanssa jutellaan, mitä/miten kysellä lapsista ja mikä teitä taas loukkaa/ärsyttää?
Olen 26v, asun yksin ja olen aika vannoutunut ikisinkku, kai velakin. :) Olen sen verran itsenäinen ihminen, etten halua ja kykene olemaan vastuussa muista kuin itsestäni. En voisi kuvitella ottavani edes lemmikkiä. En inhoa lapsia tai eläimiä, mutta en vaan voisi kuvitella itselleni sillä en ole yhtään huolehtivaa tyyppiä ja olen tottunut menemään omien menojeni mukaan. Olin joskus parisuhteessa mutta koin sen todellakin vääräksi elämäntavaksi itselleni, sinkkuudessa on vaan niin paljon hyviä puolia.
On aivan ihana istua yksin oman kaupungin vilinässä sijaitsevan kaksion parvekkeella ja nauttia siideri lämpimänä päivänä <3 En kaipaa siihen viereen puolisoa, lapsia tai lemmikkejä häiritsemään.
Tästä syystä juuri on jotenkin vaikea saada niitä äitejä ystäväksi ja huomaan vieraantuneeni aivan täysin lapsiperheistä. En osaa kohta edes puhua lapsellisille!
Ajattelin että kai tällaisen ketjun voi perustaa ja kysyä neuvoa, kun on ollut puhe siitäkin miten puhua tahattomasti lapsettomalle. Siinä oli minusta hyviä neuvoja.
Kommentit (7)
Puhut ystävällesi tietenkin kuten ystävällesi olet tottunut puhumaan. Jos olette sisters foreva, niin jutut jatkuu, oli lapsia tai ei, tahattomia tai tarkoitettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse tällä hetkellä haluaisin keskustella siitä miksi Suomi on edelleen lamassa ja miten teollisuus selviää rakennemuutoksesta ja miten hyvinvointivaltio säilytetään. Ja sitten Krugmanin opeista vs. austerity-politiika.
Sitten haluaisin keskustella siitä mikä olisi hyvä shampoo rasvoittuville hiuksille.
Että ehkä jostain tollasesta voisi aloittaa
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 13:55"]Puhut ystävällesi tietenkin kuten ystävällesi olet tottunut puhumaan. Jos olette sisters foreva, niin jutut jatkuu, oli lapsia tai ei, tahattomia tai tarkoitettuja.
[/quote]
Jatkan: siis jos vasta tutustutte, niin samalla mentaliteelilla, jutut joko osuu yksiin tai ei osu. Jos Hänet on tarkoitettu seuraasi, ei kummallakaan pitäisi olla mitään estoja jutuissaan. Normaalikanssakäyminen You see.
No puhut ihan kuten muillekin. Synkkaa jos synkkaa, ei se siitä lapsellisuudesta/lapsettomuudesta ole kiinni.
Minulla on lapsettomia ystäviä ja ihan kaikenlaisista asioista puhutaan. Toki minä puhun heille vähemmän lapsiini liittyvistä asioista, kuin lapsellisille ystävilleni esim. vertaistukea hakiessani. Ja on toki ymmärrettävää, että lapsettomat eivät tiedä monia lapsiin liittyviä asioista ja saattavat kysyä jotain hassua. Ja tämähän on ihan ok, kun hyvässä hengessä mennään.
Ainut mitä en sietäisi lapsettoman (enkä kenenkään muunkaan) suusta, olisi joku lapsien ja lapsiperheiden haukkuminen ja arvostelu. Mutta enpä sellaisen ihmisen kanssa alunperin ystävystyisikään.
Itse olen äiti jolla kaveripiiri koostuu lähinnä lapsettomista. Ei äiditkään jaksa tuntitolkulla puhua siitä pirjo-kaarinan kakan väristä ja sun muusta. Musta on kiva että mulla on yksi äitikaveri ja toinen odottaa ensimmäistä. Heidän ja äitini kanssa puhun vauvajutuista ja muiden kavereiden kanssa on kiva jutella ihan muuta :) välillä on kiva vaan kuunnella kaverin viikonlopusta ja baari-illasta. Se kyllä käy myös jossain vaiheess ärsyttämään jos ei muusta voida puhua kun bilehileen viimeisistä edesottamuksista.. mutta tosiaan puhu kun kenelle tahansa kaverillesi. Jos haluat lapsista jotain puhua, voit lapsen iästä riippuen kysellä mitä tämä osaa:osaako ryömiä/kontata/kävellä/solmia kengännauhat/lukea/kirjoittaa... tai sitten voit vaan kehua kuinka kaunis lapsi on ;) sitä ei äidit kyllästy koskaan kuulemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen äiti enkä ole koskaan puhunut vain lapsistani. En vaikka olen ollut 16 vuotta vain kotona.
Mä en ole fiksuimmasta päästä, en osaa keskustella politiikasta, koska se ei kiinnosta mua. Tykkään kuunnella ihmisiä ja juuri tuollaisen sinkun, joka viettää vapaata elämää ja tekee kaikenlaista omaksi ilokseen, on hauska kaveri, jos hän tietenkin ymmärtää ettei lapsellinen voi aina lähtetä reissuun.
Mun mielestä tosi monet äidit ovat tylsiä eivätkä halua tehdä mitään ilman lapsiaan. Ymmärrän pienten lasten äitejä, mutta isompien kotona kyyhöttäjien en. Mulla on lapset jo isoja, joten tykkäisin tehdä kaikkea hauskaa kavereiden kanssa, tempaista ja lähteä vaikka pidennetylle viikonloppureissulle jne. mutta kukaan ei lähde.
Kohtele siis lapsellisia ihmisiä kuin muitakin ystäviäsi. Huomioi heidän tarpeet, keskustele sulle tärkeistä asioita, pyydä välillä jonnekin ihan ilman lapsia, mutta älä loukkaannu, jos hän ei pääse tai haluaa vain nukkua väsymystään pois.
Puhut, kuin puhuisit tavalliselle ihmiselle.