Ketä kuuluu vielä moikata

Joo, kaikkia. Ei mulla riitä energiaa sen jaottelemiseen, ketä moikkaan ja ketä en. Se tilanne on kuitenkin aina sekunnissa ohi.

Tervehdin tutun näköisiä, minulla on kasvosokeus ja sen kerran kun tunnistan kasvot, ei sillä ole minulle väliä onko kyseessä naapuri, lasten opettaja, entinen työkaveri vai joku telkkarista tuttu (sellaistakin on sattunut, mutta eipä tuo ketään ole haitannut). Tunnistamisen ilosta moikkaan.

En todellakaan. Päinvastoin tervehdin hyvin harvaa joskus tuntemaani ihmisistä. Suurin osa menneisyyteni "tutuista" on sellaisia, joiden koen kohdelleen mua väärin ja joille olen siitä edelleen erittäin katkera, enkä halua olla missään tekemisissä heidän kanssaan enää ikinä. Ja se on heidän onnensa. Niiden, joiden kanssa välit oli aina ok, tapaaminen on muuten vaan vaivaannuttavaa, joten mieluiten ignooraan heidät täysin. Se mikä oli, meni, eikä tule enää takaisin.

Tietty, myös sellaisia joista en ole ihan varma tunnenko vai en.