En yhtään ihmette miksi ihmiset ei enää työtä tee...

Jos jokaiselta työnantajalta saa jo työnhakutilanteessa jyrkän Ei:n, ei tee edes mieli etsiä uutta paikkaa kun vastaus on kuitenkin Ei.



Siskolle käynyttä:



Luvattiin työharjoittelupaikka, sovittiin jo päivä millon aloitetaan, sopimusta vaille kun työnantaja peruu yhtäkkiä, vedoten hakijan raskauteen! Suullinen sopimus ehdittiin tehdä, eikä raskaus vielä sillon ollut este. Meni reilu viikko ja jo siitä tuli sitten este. Nyt joudutaan ilmoittamaan uudestaan Kelalle ja työkkäriin että ei sitten aloitetakaan työharjoittelua vaan jatketaan työn etsimistä. Tuo työnantaja ei taida edes tajuta kuinka se vahingoitti ja hankaloitti toisen asioita. Sitä paitsi!!! Syrjintä raskauden takia on laitonta! En tiedä vain koskeeko se myös työharjoittelua.

Niin kiukkuisia ollaan molemmat nyt että...

Se että tuo työnantaja sanoi että paikka on siskon, niin sisko menetti kahdesta paikasta mahdollisuuden. Yhteen toiseenkin paikkaan sisko olisi otettu mutta koska sisko luuli saaneensa jo paikan toisaalta, kieltäytyi toisesta. Mitä tästä opimme...

Ei luoteta suulliseen lupaukseen enää ikinä.

Miten käy työvoimakorvauksen? Jos sisko sen menettää niin syy on tuon valehtelevan työnantajan.