Uskonrauhan rikkominen

lähde unohtui:



http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpilkka

Jazaaki-Llaahu khayran sisko.



Muistutuksena hyvä. Tässä jokin aika sitten luin uutisista että ihan äskettäin tämän lain perusteella on haastettu oikeuteen suomi24:n sivuille kirjoitellut henkilö, joka häiritsi siellä uskovia ja pilkkasi kaiketi Jumalaa.. tietääkö joku tapauksesta enemmän?

Asmaa:

Jazaaki-Llaahu khayran sisko.

Muistutuksena hyvä. Tässä jokin aika sitten luin uutisista että ihan äskettäin tämän lain perusteella on haastettu oikeuteen suomi24:n sivuille kirjoitellut henkilö, joka häiritsi siellä uskovia ja pilkkasi kaiketi Jumalaa.. tietääkö joku tapauksesta enemmän?

En tuosta tapauksesta varsinaisesti tiedä, mutta ne opiskelukaverini jotka ovat selkeästi ateisteja ovat vain naureskelleet miten tuollaisesta voi saada haasteen. Jollain tapaa tässä mielessä muslimimaat ovat sivistyneempiä, kun ei siellä saa miten vaan riekkua ja pilkata Jumalaa. Johonkin se raja täytyy vetää, myös niin että asioista voi puhua.

Muutama vuosi takaperin oli Puolassa kohu kun joku taiteilija oli keksinyt täyttää krusifiksin penisten kuvilla ja sitten voivoteltiin että miten se Puola voikaan kieltää taiteilijalta ilmaisunvapauden :S

kallirhoe:

Asmaa:

Muistutuksena hyvä. Tässä jokin aika sitten luin uutisista että ihan äskettäin tämän lain perusteella on haastettu oikeuteen suomi24:n sivuille kirjoitellut henkilö, joka häiritsi siellä uskovia ja pilkkasi kaiketi Jumalaa.. tietääkö joku tapauksesta enemmän?[

En tuosta tapauksesta varsinaisesti tiedä, mutta ne opiskelukaverini jotka ovat selkeästi ateisteja ovat vain naureskelleet miten tuollaisesta voi saada haasteen.

JOs puhumme samasta tapauksesta, kyseinen hankilo myos tukki massapostatuilla viesteillaan Suomi24:n palvelimen. Syyte tuli paitsi tuosta pilkkaamisesta, myos tietoliikenteen hairitsemisesta.

Mina en ymmarra miksi uskonnolla pitaisi olla erityisasema sananvapauden suhteen. Yksiloihin kohdistuva pilkka, herjaus, syrjinta tms. on joka tapauksessa kielletty, mutta minusta uskonto ei sinansa ole sen pyhempi (heh) kuin muutkaan ilmiot (akkia heitettyna esim. poliittinen mielipide, aitiys, maalaisuus/kaupunkilaisuus...). Fiksu ei tietysti mollaa muutenkaan asioita, joiden tietaa olevan toisille tarkeita.

moomax:

Fiksu ei tietysti mollaa muutenkaan asioita, joiden tietaa olevan toisille tarkeita.

Minä kritisoin ja mollaan aivan surutta sellaisiakin asioita, mikäli niissä rikotaan ihmisoikeuksia (avioliitto 8-vuotiaan kanssa), eläinten oikeuksia (rituaaliteurastukset, vaikka tainnustus olisi järjestettävissä), brutaaleja rangaistuksia, jotka ovat omiaan raaistamaan ja korruptoimaan koko yhteiskunnan (kivitykset, käsienkatkonnat) tai uskonnonvapautta (islamista luopujan teloittaminen).

Jos voisi ottaa ohjenuorakseen sen kultaisen keskitien, ettei tieten tahdoin loukkaa toisen uskoa. Ääripäähän ja mauttomuuksiin menee se että kaikki pitäisi purematta ja nielemättä pistää nenän alta nieluun. Vedessä sekin raja menee. Joskus esim. taiteilijat menevät jo mauttomuuksiin ja teoksissa haiskahtaa vain skandaalinhalu.



Jos ihmisoikeuksia poljetaan uskonnon nimissä niin se arvostelu ei ole jumalanpilkkaa.

Joskus provosoinnin ja yliampumisen tarkoitus on herättää ihmiset ajattelemaan asioita toisella (paremmalla?) tavalla. Se mitä kukin katsoo paremmaksi tavaksi, onkin näkökulmakysymys.



Arkielämän esimerkki provosoinnista, on vaikkapa erään ystäväni uhkaava alkoholisoituminen muutama vuosi sitten. Minä provosoin hänet suuttumaan. Haukuin hänet selkärangattomaksi juopoksi, liioittelin hänen orjuuttaan alkoholiin jne. Käytin todella värikästä kieltä ja solvauksia - mutta se toimi! Ystäväni sai hillittömän raivarin ja suuttui minulle totaalisesti. Viikkoon hän ei halunnut tavata eikä puhua kanssani, ja annoin hänen olla. Viikkoa myöhemmin hän soitti ja kiitti. Hän oli ollut koko viikon ilman alkoholia (ennätysaika!).

Nyttemmin ystävälläni on normaali ja terve suhde alkoholiin.



Kaikillehan tuollainen ei tietenkään sovi. Mutta tuolta näkökulmalta ymmärrän provokaatiotakin (sitäkin on tietysti montaa laatua). On vain jokaisen oma asia, lankeeko siihen vai ei. Minä lankean aika usein ;)

Minulla on vastaavia kokemuksia siitä, että joskus provosointi toimii. Siksi en aina itsekään ole provosointia vastaan.

Amenhotep:

Minä kritisoin ja mollaan aivan surutta sellaisiakin asioita, mikäli niissä rikotaan ihmisoikeuksia (avioliitto 8-vuotiaan kanssa), eläinten oikeuksia (rituaaliteurastukset, vaikka tainnustus olisi järjestettävissä), brutaaleja rangaistuksia, jotka ovat omiaan raaistamaan ja korruptoimaan koko yhteiskunnan (kivitykset, käsienkatkonnat) tai uskonnonvapautta (islamista luopujan teloittaminen).

Totta, mutta tuskinpa noiden asioiden kritisoimista jumalanpilkaksi luettaisikaan, siis lainsaatajan osalta, uskovainen yksilo tietysti voi olla sita(kin) mielta. Tarkoitin sita, ettei ole kovin kohteliasta tehda sarjakuvaa, jossa jonkin uskonnon jumala esitetaan elaimiin sekaantujana tms. suoranaisesti pilkkaavaa. Lailla en sita kuitenkaan kieltaisi.

Esimerkiksi jollekin kirkossa tanssiminen (ylistystanssi) on Jumalan pilkaa, toiselle taas Jumalan ylistystä.



Joillekin on Jumalan pilkaa sanoa, että Jeesus oli vain profeetta, ja joillekin Jumalan pilkkaa sanoa Jeesusta Jumalaksi.



Itse hieman koen pahaa olo, jos näin jonkun kirjoittavan Jeesus (SAAS)... koska tuo SAAS ilmeisesti tarkoittaa jonkun sortin ihmiselle sanottavaa lausahdusta, ja Jeesushan on Jumala... Ja sama lausahdus kirjoitetaan myös joidenkin profeettojen nimen perään.



Joillekin on Jumalan pilkaa kumartaa Buddhan patsasta, joillekin se on Jumalan palvontaa. Jne.

Niinpä, minunkin mielestäni on vaikea määritellä jumalanpilkkaa, koska kyse on kuitenkin aina subjektiivisesta kokemuksesta. Esim. minua vähän häiritsee se, että kristityt kirjoittavat Jumala isolla ja ylipäätään käyttävät jumalastaan tuota nimeä, koska omasta mielestäni yksikään jumala ei ole sillä tavalla ylitse toisten, että voisi vaatia itselleen nimeä Jumala. Mutta siis toki ymmärrän, miksi kristityt niin tekevät. :)



Itse miellän jumalanpilkan sellaiseksi, että se on oikeasti ja selkeästi pilkkaamista. Eli esim. se että menisi kirkkoon ja näyttäisi paljasta takamustaan alttarille (tai esim. kakkisi alttarille) tai jos jakelisi jotain lappusia joissa lukisi " Jumala (tai Allah tai Ilmarinen tms.) on homo!" Sen sijaan uskonnon tai jumalan arvosteleminen esim. sanoilla " mielestäni se ja se jumala on itsekäs/ahne/kieroutunut tms." ei vielä ole jumalanpilkkaa, jos se esitetään ns. rakentavassa hengessä ja korostetaan sitä, että kyse on täysin omasta mielipiteestä.

jokaisella on erilainen tapa tulkita asioita jumalanpilkaksi, eikä aina voi arvata millainen kommentti tai asia on loukkaava toista uskontoa kohtaan.



Usein kuitenkin aikuinen ajatteleva ihminen voi aika pitkälle päätellä mikä on toista usontoa loukkaavaa, ja teon aikomus on aika ratkaiseva tässä asiassa. Ja monesti se aikomus loistaa teon läpikin.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kokea pilkkaavaksi, a itsekin voi miettiä , onko jokin teko tarkoitettu pilkkamielessä vai ei, eikö heti tehdä omia johtopäätelmiään.