Onko kellään tietoa tai omakohtaista kokemusta läheisen aivoverenvuodosta?

Sitten tuli pari muuta ja ny ton dementoitunut.

no, joka tapauksessa yo-kirjotusten jälkeen, eli paljonko sillon on ikää, ei tällä mammalla enää aivot ole täydessä terässä!!

Kävely on hiukan hankalan näköistä ja epilepsia tuli. jotain psyykkisiä oireita myös, mutta toi ihan ymmärrettävää...

kuoli aivoverenvuotoon. Ikää oli 59v. Oli tosin muitakin perussairauksia.

Ihan normaalilta vaikutta, nyt jotain 27...

Katkesi useampia suonia päästä, siksi ei mitään ollut tehtävissä.

Myöskin puhe on jäänyt osittain epäselväksi ja väsyessään kaikki oireet tuntuvat pahenevan. Puoli vuotta on nyt kyseisestä tapahtumasta.

alle 50-vuotiaana. Oli niin syvällä aivoissa ettei voitu leikata tms. Mummo taas selvisi ja toipui (lähes?) täysin, vaikka ikää on paljon. Eli riippuu vuodon määrästä ja paikasta.

Ja ennenkaikkea siitä, miten nopeasti on päässyt hoitoon.

ja ex-miesystäväni vaimo samoin 32 vuotiaana

hänen poikansa löysi hänet tajuttomana, tietysti heti tilasi ambun ja liotushoito aloitettiin mahd nopeasti. Hänen äitinsä toipui jaloilleen, mutta muisti ei oikein toimi, mitään uutta ei mielessä pysy. Ja lapsen tasolle meni sillä lailla, että saattaa kinata ihan sellaisen taaperonkin kanssa kuin tasavertaisen. Sai epilepsian, kohtauksia lähinnä öisin. Asuu puolet ajasta vanhainkodissa. Pystyy itse syömään, patistamalla käymään suihkussa ja sellaista.



Toinen tuttu, joka sai aivoverenvuodon, oli myös 6-kymppinen (mies). Hänellä vuoto oli melko pieni ja toipuminen nopeaa. Mies on melkein entisellään, mutta jotenkin hänestä on tullut vähän (liian) suorasukainen, jotenkin kuin tilannetajua ei ihan aina olisi. Älyllinen suoriutuminen kuitenkin samanlaista kuin ennenkin ja voi sanoa, että on palautunut lähes täysin.