Kun ystävä juoruaa yksityisasian eteenpäin OV
Voiko tästä jotenkin päästä yli? Sain eilen illalla tietää, että ystäväkseni luulemani erittäin läheinen ihminen on kertonut minusta maailman luottamuksellisimman asian eteenpäin. Ensin olin vain tyrmistynyt enkä ymmärtänyt asiaa enkä juuri reagoinut siihen. Sitten aloin ajatella, miten isosta asiasta on kyse. Ystävä tiesi, että tämän salaisuuteni tietää vain hänen lisäkseen vain mieheni ja äitini. Olen sanonut ystävälleni etten milloinkaan kerro siitä kenellekään muulle kun näille kolmelle. Hänelle siis pitäisi olla aivan selvää että asiasta ei puhuta milloinkaan.
En edes netissä anonyyminä voi kertoa mistä on kyse, mutta se on erittäin yksityistä ja haavoittavaa ja minua loukkaisi suunnattomasti jos joku puhuisi siitä selkäni takana.
En tiedä voinko enää olla ystäväni kanssa tekemisissä. Hän on lapseni kummi joten moni asia meitä yhdistää. En kuitenkaan enää milloinkaan voi luottaa häneen. Tämä asia tuntuu ihan fyysisenä kipuna enkä tiedä miten selviän tästä yli.
Kommentit (15)
Emme nimenomaan halunneet asian leviävän työyhteisöön, ystäväpiiriin ym. Näin on nyt kuitenkin käynyt. Mieheni onkin syyllistänyt minua siitä, että ylipäätänsä olen harvoille ja valituille asiasta puhunut.... Keneenkään ei voi 100 % luottaa, eli mitään, mikä ei sovi kaikille korville, ei pidä kertoa kenellekään.
Vaikeaa se on, varmasti. Itse en voisi olla kysymättä, että eikö nyt muka ihan oikeesti tämä kaveri ymmärtänyt kun kerroin, että muut eivät tiedä, eivätkä saa tietää asiasta? Ja sanoisin, että nyt on luottamus pahasti karilla.
En oikeesti voi ymmärtää, mikä on niin vaikeeta olla juoruamatta toisten asioista?!! Luulis, että jos on jollekin niin luottamuksen arvoinen, niin haluaisi sen säilyttävän. Itselläni on tällainen henkilö lähipiirissä. Isäni vaimo. Olen oppinut, että hänelle en kerro MITÄÄN asioitani. Tosin isäni (tottakai) luottaa häneen ja kertoo eteenpäin hänelle, mitä olen isälleni kertonut. Joten isäni on tästä johtuen joutunut myös minun asioistani pimentoon. Surullista, mutta ei voi mitään.
Tulipas vuodatusta.
Ap, ota tosiaan asia puheeksi ystäväsi kanssa. Parempi nostaa kissa pöydälle, kun jäädä itsekseen murehtimaan.
Tsemppiä paljon!
Jokaiselle käy joskus noin kun ap:lle. Minä en enää puhu asioistani kenellekään ja raskastahan se on, mutta ei kiinnosta että joku mässäilee elämäni vaikeilla asioilla.
Voisiko joku juoruaja täällä nimettömänä kertoa miksi olet juorunnut toisen herkkiä asioita eteenpäin? Mitä niin suurta siitä saat itsellesi että olet valmis loukkaamaan syvästi toista ihmistä? Haluaisin todella vastauksen!!
Minun " ystäväni" sai vahingossa selville raskauteni (törmättiin neuvolassa). Ei oltu kellekään kerrottu vielä ja lupasi pyhästi olla vaiti. Kuinkas kävikään... yritti jopa neuvolan terkan kanssa spekuloida mun raskausasioita. Olipa kivaa, kun " ystävä" oli heti juorunut mun raskauteni kaikille mahdollisille tosin vannottanut sitten muita olemaan hiljaa ja HÄNEN luottamuksen arvoisia...
Oma äitini sai sitten kuulla puolitutun kautta tulevansa Mummuksi.
Ei tuossa kai ole mitään tehtävissä kuin välit poikki. Luottamus on mennyt eikä varmastikaan pienemmistäkään huolista ole enää mukava keskustella tuollaisen luottamuksen pettäneen henkilön kanssa.
Ei hitsi, tää olikin vuodelta 2006 ja joku idiootti nosti sen ja menin vastaamaan. 😅
Eikö täältä poistu keskustelut ja onko jossain joku arkisto Vauvan keskusteluista vuodesta 2004 alkaen? 🤣👏🏻
Kutsut ystäväksi? Ystävä ei juorua yksityisasioita eteenpäin.
Jos ottaa opin tästä. Että ei kerro jatkossa sellaiselle, joka tuntee samoja tuttuja tai somessa porukat. Ja sanoo ettei kerro eteenpäin, jos on joku luotettava tai ei kerro ollenkaan. Mutta osa ei kestä painavia asioita muilta jos on nuori, tulee halu keventää taakkaa jonkun muun kanssa? Vai onko asiaa yhdessä käsitelty niin ettei jää painolastia kummallekaan liikaa. Osa ei ole kypsiä ilmeisesti siihen. Jotkut kertovat kaiken vahingossa tai sitten tahallaan.
Jos haluat jonkin asian yleiseen tietoon, niin kerro luottamuksella naiselle.
Ei voi päästä yli. En kerro enää mitään omia asioitani paitsi pintapuolisesti. Kaikki on aina "hyvin". Ja sanomattakin selvää, että kaveruus on pintapuolisempaa, mutta oliko se lopultakaan sen syvempää.
Vierailija kirjoitti:
Ei hitsi, tää olikin vuodelta 2006 ja joku idiootti nosti sen ja menin vastaamaan. 😅
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä AP:n ja ystävän tilanne nyt on.
Ihan tyypillistä neurotyypillisten toimintaa. Ei pidetä lupauksia, juorutaan, paisutetaan juoruja ja pilataan viattomien ihmisten maine ja elämä.
Juuri tänään jouduin itse samanlaiseen tilanteeseen, mutta nyt olin juorun vastaanottajana. "Tiina sanoi mulle, että älä kerro tätä eteenpäin eli älä sinäkään kerro tätä juttua muille ja sitä, että oon kertonut tämän sulle..." 🤦 Juttu oli varmasti kiertänyt ennen minulle saapumistaan varmaan satojen ihmisten suussa.
Ihmettelen suunnattomasti ihmisten tarvetta toisten yksityisasioiden tonkimiseen ja kadehtimiseen. Jopa kaupassa kytätään mitä toiset ostavat, sitä juorutaan eteenpäin ja toki tarina muuttuu matkalla. Someaikana ventovieraitakin salakuvataan ja jodelissakin levitetään juoruja ja henkilöt ovat tunnistettavissa. Ja tämä julkkisten yksityiselämien ruotiminen on kanssa yksi omituinen ilmiö: Helena Koivu sitäjatätä Janni ja Joel sitäjatätä satoja sivuja tälläkin palstalla...
Työpaikoillakin aika samanlaista jopa isoissa kaupungeissa ja firmoissa. Juoruilu on joku sairas bondauksen muoto monille. Itse jäänyt tämän takia elämässä aika pitkälti yksin, koska en suostu osallistumaan moiseen paskanheittoon. Ja tämän takia pidetään sitten itsekkäänä, kun onhan se kuulemma ihmiselle luontaista, että ihmistä kiinnostaa toisten ihmisten asiat... Ei kiinnosta ja vielä vähemmän kiinnostaa valheet!
Terveisin autisti
Oma kokemukseni on, ettei luottamusta saa palautettua enää koskaan. Valitettavasti.
Tee ystävällesi selväksi, miten väärin hän toimi. Keskustele vastaisuudessa ystäväsi kanssa hyvää päivää -linjalla. Pidä ystävyys yllä edes pinallisesti.