Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainoa, jonka äiti on hylännyt?
27.08.2013 |
Äiti siis elossa ja voi kai ihan hyvin, mutta ei halua pitää mitään yhteyttä. Joskus on aika surullinen olo tämän suhteen, sellainen jännä kipu jossain sisällä.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 11:15"]
Missä vaiheessa tämä hylkääminen tapahtui?
[/quote]
Olin 11-vuotias, kun vanhemmat erosivat ja siitä pikku hiljaa äiti erkaantui. Nyt emme ole nähneet viiteen vuoteen. Silloin viimeksikin sattumalta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti on kipuna sydämessä tuollainen. Oletko yrittänyt ottaa häneen yhteyttä?
Mitä jos kirjoittaisit äidillesi kirjeen? Laittaisit siihen hylkäämisen aiheuttamia tuntoja, kertoisit mahdollisimman säästelemättä (mutta kuitenkin syyllistämättä) tuosta kivusta ja siitä, kuinka kaipaat sitä että elämässäsi olisi äiti. Ehkä saisitte jäätä rikottua tällä tavoin, ja mikäli kävisi niin ikävästi että äitisi ignooraisi kirjeen, niin ainakin saisit taakkaa purettua sisältäsi. Ja vaikkei äitisi heti lämpenisikään, niin voihan olla että hänelläkin kirjeen luettuaan lähteä oma prosessinsa liikkeelle, ja se saattaisi mahdollistaa yhteydenpitonne myöhemmin, kunhan äiti on hieman sulatellut asiaa?
Voi kuinka ikävää. Äitisi on jostain syystä tunnekylmä. Syy ei kuitenkaan ole sinun.
siis lähtee oma prosessinsa liikkeelle, piti kirjoittaa. T. vitonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että kirjeestä ei ole mitään hyötyä. Äitini on tunnekylmä ja alkoholisti, ei hän ihan oikeasti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään.
ap
Tiedän, että kirjeestä ei ole mitään hyötyä. Äitini on tunnekylmä ja alkoholisti, ei hän ihan oikeasti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän vain kokee olevansa niin huono ja tarpeeton, ettet edes haluaisi hänen pitävän yhteyttä?
Missä vaiheessa tämä hylkääminen tapahtui?