Voiko ihminen rakastaa toista jos se pettää henkisesti ja fyysisesti?

Ööö... kummasta kysyt? Petturista vai petetystä? No, ihan sama, tietenkin toista voi rakastaa ehdoitta. Esimerkiksi omaa lastaan takuulla rakastaa, vaikka hän pettäisi puolisoaan.

Voi.

Ensin täytyy määritellä, mitä rakkaus on. Minä olen määritellyt sen niin, että yksi osa-alue on, että kunnioittaa toista. Ja pettäminen ei ole toisen ohmisen kunnioittamista. Vastaus on ei.

Pettäjä kuitenkin rakastaa enemmän itseään ja omia halujaan.

Ja petetty usein rakastaa sitä haavekuvaa "omasta kullasta" mitä siis ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Mä uskon, että jotkut pettävät vain oman itsetunnon kohottamiseksi. Ei siis sulje pois sitä, etteikö voisi rakastaa petettyä. Toisaalta tuskin rakkaus on silloin kovin tärkeässä asemassa pettäjän mielessä, jos loukkaa itselleen rakasta ihmistä. Uskon kuitenkin, että pettämisen jälkeen on mahdollista katua, ottaa opikseen ja rakastaa entistä enemmän sitä petettyä. Mutta harva tietysti oikeasti rakastaa ainakaan sillä hetkellä, jos pettää.

Sellainen ihminen on niin vajavainen henkisesti, arvoiltaan ja tunnetaidoiltaan, että loppujen lopuksi on ihan sama, liikkuuko siellä päässä myös jonkinlaista "rakkautta" jossain välissä. Itse en ainakaan kelpuuta minkä tahansa pellen "rakkautta".