Olen toinen nainen

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 14:03"]

Minä olin tossa samassa tilanteessa - mutta sitä kesti alle kaksi viikkoa, jonka jälkeen sanoin miehelle, että turha luulla että pääsisi kahta naista pyörittämään. Sanoin, että jompikumpi pitää valita, ja äkkiä myös. Meni muutama päivä, ja mies erosi avovaimostaan ja muutti mun luokseni. Mitä pidempään te tätä pitkitätte (ja nytkin näköjään jatkunut jo törkeän kauan), sitä pahempaa hallaa teette sille alkuperäiselle avokille. Vaikka suhde olisi kuinka huono ja seksitön (niin oli mun miehellä ja hänen exällään myös), ei se oikeuta toista tällä lailla satuttamaan. Toisen naisen vuoksi jätetyksi tuleminen on itsetunnolle ihan uskomaton takaisku, siinä murtuu koko nainen hetkeksi aikaa, ja tieto siitä että mies käynyt panemassa selän takana kyllä varmasti pahentaa. En ole itse joutunut petetyksi eli en voi puhua kokemuksesta mutta eipä paljon tarvii maalaisjärkeä käyttää sen tajutakseen. Kolmiodraamat on aina paskamaisia, kaikille osapuolille!

Mies saa joka tapauksessa pettäjän ja kusipään maineen, kun tilanne selviää. Jotkuthan yrittää sitä, että pitää uuden suhteensa vielä hetken salassa, että vaikuttaisi että tapasi vasta eron jälkeen eikä pettämistä ole tapahtunut, mutta en ole koskaan nähnyt tän onnistuvan - kun mies onkin sinkku, sitä uuden suhteen huumaa on todella vaikea piilotella KAIKILTA, ja jos ei piilota KAIKILTA, joltakulta se lipsahtaa. Jos avokilla ei ole uutta miestä, hänellä luultavasti myös jonkin aikaa kestää uusi mies löytää, eli helposti voi myös olla vihainen/mustasukkainen, kun mies on nopeammin löytänyt uuden ja saada päähänsä, että suhde alkanut jo ennen heidän eroaan.

Avokki saa osakseen hirveästi sääliä, joka ei tilannetta todellakaan auta. Sinä taas saat automaattisesti tietynlaisen maineen - muistan kyllä, minkälaisena ihmiskunnan pohjasakkahuorana mua pidettiin, kun se meidän tilanteemme selvisi. Meillä ei ollut tilanteessa lapsi ja siitä on jo sen pari vuotta eli tilanne on jo ohi, mutta näissä tilanteissa ei eteenpäin pääse ennen kuin mies lopettaa suhteensa jommankumman kanssa. Todella paskamaista mielestäni mieheltä pitkittää tätä 7kk ilman päätöstä, ei vain avokkia kohtaan vaan myös sinua, joka roikut miehessä, jolla on kaksi naista.

[/quote]

Juuri näin. Vastuullinen aikuinen hoitaa seurustelusuhteensa ja sitoumuksensa yksi kerrallaan. Pettäminen on vaan niin epäreilua ja väärin sitä kohtaan, jonka selän takana tällaista tapahtuu.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 14:16"]

Täällä se entinen ykkösnainen. Tiedän että ei ole sinun ongelma mutta minut jätettynä et voi uskoa millaisen nöyryytyksen olen läpi käynyt. Ja arvaa vaan miten hajalla lapset on perheen rikkouduttua. Mies vaan kaipasi jännitystä ja kaikki mennyt rikkoutui. Onnea valinnallesi mutta jätettynä toivoisin että aikuinen mies hoitaisi ensin oman eronsa ja vasta sitten nussisi muita. Jännitystä elämään voisi hakea muullakin tavalla kuin toisten tunteilla leikkien...

[/quote]

Minä taas entisenä toisena naisena toivoisin, ettei kukaan nainen suostuisi alentamaan itseään siihen, mitä toisena naisena oleminen tarkoittaa. Millä ihmeen keinolla tuon viestin voisi niille kakkosille saada jakeluun, ennen kuin on liian myöhäistä? Lähes poikkeuksetta toiset naiset tajuavat jälkeenpäin, miten heitä on näyryytetty ja vielä heidän omalla suostumuksellaan. Vahinko vain, että tuo oivallus tulee vasta jälkeenpäin, kun on jo rikottu niin paljon.

Miten aikuinen ihminen aloittaa suhteen ihmiseen joka salaa ja valehtelee? Sillä niinhän se mies tekee kun ylläpitää salasuhdetta. Muo on aina loukannut henkisesti jos joku valehtelee mulle jotain, pientäkin. Sen jälkeen olen sellaista valehtelijaa arvioinut uusin puntarein. Mutta että joku ehdoin tahdoin haluaa valehtelevan puolison? Masokismia sanon minä.

"Ollaan keskusteltu luottamuksesta..", no haloo! Tietääkö se mies mitä sana luottamus edes tarkoittaa? " Arvostettu perheenisä", vanha meriitti- kunnon isä ei vaihda lapsiaan mihinkään vieraaseen naiseen, eikä edes puolituttuun. Älä nyt vaan kuvittele saanees mitään kultakimpaletta, kissankultaa ehkä, kunnes tajuat tämän yhtälön.

Itse en varattuja ole koskaan koskenut, enkä itseasiassa edes vähän aikaa sitten eronneita. Muo kiinnostaa vain rehellinen parisuhde puhtaalta pöydältä- eipähän ole tullut rikottua myöskään kenenkään lasten elämiä.

Ikuinen kakkonen :D

Alahan sanoa ukolle, että tekee valintansa. Tuossa ajassa jos ei osaa päättää niin ei se tee sitä ikinä.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 14:25"]

Tunnetko ykkösnaisen vai uskotkl sen mitä mies sulle syöttää?

[/quote]

Tunnen hänet, emme ole ystäviä mutta tuttuja kumminkin.

Monivaimoisuus on ainoa oikea vaihtoehto. Ihan oikeasti! Ei tarvi kenenkään olla kakkosnainen, vaan ihan vaimo, jolla on oikeus julkisesti kävellä miehensä rinnalla ja saada yhtä paljon aikaa ja elatusta kun "ykkösnaisella".

Länsimaalainen tapa on vain naisten hyväksikäyttöä. Miehet ovat moniavioisia, harva mies pystyy oikeasti tyytymään yhteen naiseen. Täällä kakkosnaisilla ja salarakkailla ei oo mitään oikeuksia.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 17:04"]

Monivaimoisuus on ainoa oikea vaihtoehto. Ihan oikeasti! Ei tarvi kenenkään olla kakkosnainen, vaan ihan vaimo, jolla on oikeus julkisesti kävellä miehensä rinnalla ja saada yhtä paljon aikaa ja elatusta kun "ykkösnaisella".

Länsimaalainen tapa on vain naisten hyväksikäyttöä. Miehet ovat moniavioisia, harva mies pystyy oikeasti tyytymään yhteen naiseen. Täällä kakkosnaisilla ja salarakkailla ei oo mitään oikeuksia.

[/quote]

Niin, miehellä ja naisella tuntuu olevan erilaiset tarpeet. Mies ehkä olisi tyytyväinen, kun hänellä olisi monta vaimoa, niin nainen taas haluaa luotettavan kumppanin. Nainen haluaisi, että pariskuntana arvostetaan toista ja ollaan toisen tukena, kun sille on tarvetta, eikä kiksauttamassa vaimoa nro 3 tai vaikka 10. Miehelle elämän tarkoitukseksi tuntuu riittävän se, että on riittävästi pillua tarjolla, mielellään monilta naisilta, mutta sellainen asema ei taas tyydytä naisen tarpeita.

Onhan niitä maita, joissa moniavioisuus on sallittu, ja kirjallisuuttakin aiheesta lölytyy. Naisen onni niissä tuntuu kestävän sen aikaa, kun hän on miehen uusin vaimo, sen jälkeen hänestä tulee kaluste.

Ja entäs sitten se, että mies haluaa itselleen monta vaimoa, mutta egonsa ei kestä,  jos joku muu kiinnostuu hänen vaimostaan. Siis siinäkin mielessä siitä aikaisemmasta vaimosta tulee pelkkä kaluste: miehen omaisuutta. Vaikka mies ei halua koskea häneen, hänellä ei ole oikeus saada läheisyyttä keneltäkään muultakaan.

Tunnen yhden naisen, joka oli toinen nainen. Heidän suhteensa kesti useamman vuoden. Koko ajan mies lupaili, että sitten vuoden päästä hän eroaa ja muutetaan yhteen. Mielestäni oli jännä kuulla, miten tämä mies oli vain niin vailla vertaa, ettei kukaan voisi koskaan korvata häntä. Tämä on varmaan aika yleinen uskomus toisilla naisilla. Mutta miksi ihmeessä se varattu mies olisi niin hyvä? Minusta se ei juuri siksi ole hyvä, koska se on varattu. Sehän tekee miehestä todella epäluotettavan. Loppujen lopuksi mies tapaili muitakin naisia samalla ja tämä oli jo liikaa.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 17:04"]

Monivaimoisuus on ainoa oikea vaihtoehto. Ihan oikeasti! Ei tarvi kenenkään olla kakkosnainen, vaan ihan vaimo, jolla on oikeus julkisesti kävellä miehensä rinnalla ja saada yhtä paljon aikaa ja elatusta kun "ykkösnaisella".

Länsimaalainen tapa on vain naisten hyväksikäyttöä. Miehet ovat moniavioisia, harva mies pystyy oikeasti tyytymään yhteen naiseen. Täällä kakkosnaisilla ja salarakkailla ei oo mitään oikeuksia.

[/quote]

Niin, miehellä ja naisella tuntuu olevan erilaiset tarpeet. Mies ehkä olisi tyytyväinen, kun hänellä olisi monta vaimoa, niin nainen taas haluaa luotettavan kumppanin. Nainen haluaisi, että pariskuntana arvostetaan toista ja ollaan toisen tukena, kun sille on tarvetta, eikä kiksauttamassa vaimoa nro 3 tai vaikka 10. Miehelle elämän tarkoitukseksi tuntuu riittävän se, että on riittävästi pillua tarjolla, mielellään monilta naisilta, mutta sellainen asema ei taas tyydytä naisen tarpeita.

Onhan niitä maita, joissa moniavioisuus on sallittu, ja kirjallisuuttakin aiheesta lölytyy. Naisen onni niissä tuntuu kestävän sen aikaa, kun hän on miehen uusin vaimo, sen jälkeen hänestä tulee kaluste.

Ja entäs sitten se, että mies haluaa itselleen monta vaimoa, mutta egonsa ei kestä,  jos joku muu kiinnostuu hänen vaimostaan. Siis siinäkin mielessä siitä aikaisemmasta vaimosta tulee pelkkä kaluste: miehen omaisuutta. Vaikka mies ei halua koskea häneen, hänellä ei ole oikeus saada läheisyyttä keneltäkään muultakaan.

[/quote]

Viikingit olivat moniavioisia.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 17:04"]

Monivaimoisuus on ainoa oikea vaihtoehto. Ihan oikeasti! Ei tarvi kenenkään olla kakkosnainen, vaan ihan vaimo, jolla on oikeus julkisesti kävellä miehensä rinnalla ja saada yhtä paljon aikaa ja elatusta kun "ykkösnaisella".

Länsimaalainen tapa on vain naisten hyväksikäyttöä. Miehet ovat moniavioisia, harva mies pystyy oikeasti tyytymään yhteen naiseen. Täällä kakkosnaisilla ja salarakkailla ei oo mitään oikeuksia.

[/quote]

Niin, miehellä ja naisella tuntuu olevan erilaiset tarpeet. Mies ehkä olisi tyytyväinen, kun hänellä olisi monta vaimoa, niin nainen taas haluaa luotettavan kumppanin. Nainen haluaisi, että pariskuntana arvostetaan toista ja ollaan toisen tukena, kun sille on tarvetta, eikä kiksauttamassa vaimoa nro 3 tai vaikka 10. Miehelle elämän tarkoitukseksi tuntuu riittävän se, että on riittävästi pillua tarjolla, mielellään monilta naisilta, mutta sellainen asema ei taas tyydytä naisen tarpeita.

Onhan niitä maita, joissa moniavioisuus on sallittu, ja kirjallisuuttakin aiheesta lölytyy. Naisen onni niissä tuntuu kestävän sen aikaa, kun hän on miehen uusin vaimo, sen jälkeen hänestä tulee kaluste.

Ja entäs sitten se, että mies haluaa itselleen monta vaimoa, mutta egonsa ei kestä,  jos joku muu kiinnostuu hänen vaimostaan. Siis siinäkin mielessä siitä aikaisemmasta vaimosta tulee pelkkä kaluste: miehen omaisuutta. Vaikka mies ei halua koskea häneen, hänellä ei ole oikeus saada läheisyyttä keneltäkään muultakaan.

[/quote]

Viikingit olivat moniavioisia.

[/quote]

viikingit rokkaa.

Aina kannattaa miettiä, mitä itse tarvitsee, ei kukaan muu sun etua lopulta ajattele. Jos mies on hauskaa seuraa ja jäät plussalle, niin toimi sen mukaan. Mutta jos haikailet yhteisestä elämästä, merkkipäivistä, jouluista, juhannuksista ja viikonlopuista, niin siihen voi mennä ikuisuus tuon miehen kanssa, varsinkin jos heillä on lapsia. Miehille eroaminen on vaikeaa, varsinkin jos sitä vaihtelua saa ilmankin.

Tässä on vielä semmoinen pointti, että mies on ollut ystäväni jo vuosikaudet...jotenkin siis luotan miehen sanoihin enemmän, kuin jos hän olisi joku baarista pokattu tapaus. Aina olemme jutelleet asiosta paljon ja jokunen vuosi sitten yhteisten juhlien jälkeen päädymme pussailemaan baarin tupakkakkoppiin...kipinä on säilynyt kaikki vuodet ja nyt tilanne on mennyt tähän

Kantsis varmaan vielä miettii?

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 20:25"]

Tässä on vielä semmoinen pointti, että mies on ollut ystäväni jo vuosikaudet...jotenkin siis luotan miehen sanoihin enemmän, kuin jos hän olisi joku baarista pokattu tapaus. Aina olemme jutelleet asiosta paljon ja jokunen vuosi sitten yhteisten juhlien jälkeen päädymme pussailemaan baarin tupakkakkoppiin...kipinä on säilynyt kaikki vuodet ja nyt tilanne on mennyt tähän

[/quote]

Eivät tilanteet koskaan vain "mene" johonkin, kyllä siinä pitää tehdä oma valinta, ennen kuin se menee mihinkään. Vaikka kuinka tuntisit miehen, hän on nyt 7kk sujuvasti valehdellut vaimolleen, luultavasti sinullekin. Eiköhän se vaimokin ole mielestään tuntenut miehensä ja ajatellut, että tähän voi luottaa, mutta pieleen meni. Vaikka miten päin selittelet asiaa, ei hyvä ja rehellinen ihminen voisi pitää toista naista, sellainen vaatii niin paljon selityksiä ja valheita, että itseään ja toista kunnioittava ihminen ei yksinkertaisesti voi elää niin.

Mies pelaa peliä, ja hänellä on kaksi naista nappuloina. Hän pyrkii sanomaan kumpaankin suuntaan kaikki ne asiat, mitä häneltä odotetaan, ettei menetä kumpaakaan. Ja kumpikin nainen tyhmänä uskoo.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 13:21"]

Olen ajautunut suhteeseen, jossa olen toinen nainen. Suhdetta on kestänyt jo 7kk ja nyt on tunteet herännyt puolin ja toisin. Mies ei ole luvannut jättää huonoa parisuhdettaan, mutta kuulostelee itseään ja tuntemuksiaan eikä pidä mahdottomana ideana eroa avokistaan kuitenkaan. Suhde on ollut jo kauan huono ja seksitön.

Tapailemme melkein päivittäin. Soittelemme ja viestittelemme. Tiedämme toistemme vahvuudet ja heikkoudet. Rakastuminen ei ole kaukana...

Olen miehelle sanonut, etten halua painostaa häntä vaan hän tekee omat ratkaisunsa. Haluamme edetä hitaasti kohti mahdollista yhteistä elämää...Joka päivä mies tuntuu varmemmalta, että haluaa olla kanssani ihan virallisesti ja julkisesti...

Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?

[/quote]

Päätin, että en lue muita vastauksia, ennen kuin vastaan.

Miehen avokille olisi onni, jos mies jättäisi hänet ja ottaisi sinut.

Sinulle huono puoli, jos mies niin tekee.

Mies, joka jättää edellisen turvallisen suhteen vasta, kun löytää uuden, on mammanpoika paska, joka ei osaa olla yksin. Hakee uuden suhteen vain siksi, että kunhan joku on ja ihastuu aina uuteen.

Olen ollut se toinen nainen ja olin niin ylpeä, kun mies valitsi minut, ettei rajaakaan: Kunnes kuulin eräältä naiselta parin vuoden päästä, että minulla ja miehellä on kuulemma huono suhde ja ei seksiäkään ja miksi minä en päästä miehestä irti, kun mies on rakastunut häneen. Että semmoista.

Naimisiin menin vasta, kun löysin miehen, joka eli yksin ja ei hypännyt vanhasta suhteesta uuteen. Silloin olin varma, että hän on ihastunut minuun ja rakastaa minua, eikä vain pelkää yksinäisyyttä.

Taitavat nämä varoittavat kommentit olla aika turhia. Jokainen toinen nainen kuvittelee, että hänen tilanteensa on se poikkeus ja että juuri hiedän kohdallaan on kyse suuresta rakkaudesta ja he ovat toisilleen ne oikeat.

Jokaisen on varmaan tehtävä omat virheensä, niin minäkin aikanaan tein. Inhottaa vain katsoa vierestä, kuinka muut naiset pettävät itseään ja jopa selittelevät miehen puolesta, miksi tämän miehen kaksinaamaisuus on jotenkin ymmärrettävää ja jopa että miesparka on tilanteen uhri. Kunpa olisi joku keino saada nämä naiset heräämään todellisuuteen, niin heidän ei tarvitsisi myöhemmin kokea sitä häpeää omasta tyhmyydestään. Kivahan se on tajuta aikojen päästä, kuinka tyhmä on ollut, vaikka miehen selkärangattomuus ja epärehellisyys oli siinä ihan selvästi nähtävillä.

Ap, oletkin saanut jo paljon fiksuja kommentteja. Laitan vielä oman lusikkani soppaan.

Jos miesystäväsi suhde todella olisi huono ja seksitön, hän epäilemättä olisi jo eronnut siitä. On todella munatonta ja epäkunnioittavaa puolisoa (ja ilmeisesti myös lapsen äitiä?) kohtaan odottaa, että puoliso ottaa eron esille, jotta mies pääsisi kuin koira veräjästä. Tällaista miestä nyt pidät sitten jotenkin erityisen ihanana ja upeana. Ja vaikka suhde olisikin kuinka huono ja seksitön, se ei oikeuta sitä, että toista ihmistä loukataan niin vakavalla ja peruuttamattomalla tavalla kuin pitkäaikaisella salasuhteella. Sellaisen selviäminen voi viedä pohjan elämältä pitkäksi aikaa.

Miesystäväsi avovaimo on tosiaan luottanut ja ollut rakastunut mieheen aivan samalla tavalla kuin sinä nyt ja varmasti uskonut, ettei mies koskaan pettäisi. Muutenhan hän ei olisi ryhtynyt koko suhteeseen. Minusta on käsittämätöntä, miten toiset naiset tuntuvat poikkeuksetta uskovan, että juuri heissä on jotakin sellaista erityistä, ettei mies petä heitä. Toisin sanoen ajatellaan, että mies pettää, koska siinä ykkösnaisessa on jotain vikaa. Tuon ykkösnaisen mies on kuitenkin aikanaan valinnut puolisokseen, joten jotain erityistä hänessäkin lienee ollut. Hänkin on tuntunut "siltä oikealta". Kun suhteeseen on tullut ongelmia, mies on ratkaissut ne lähtemällä vieraisiin, vaikka oikea ratkaisu olisi ollut parisuhteen parantaminen tai sitten ero, jos mikään ei auta. Hän ei juurikaan kunnioita puolisoaan, koska oman vaihtelunhalun ja seksinhimon toteuttamisen hintana saattaa olla puolison elämän tuhoaminen.

Miehet ovat usein mukavuudenhaluisia. Miksi ihmeessä mies eroaisi, jos ilman sitäkin saa toisaalta vanhan parisuhteen turvan ja kivassa kodissa asumisen sekä vaihtelun ja kipinöinnin kakkosnaisen kanssa?

Ja luuletko oikeasti, ettei poikaystäväsi mene selittämään "huonosta ja seksittömästä suhteesta" jollekin uudelle naiselle heti, kun arki astuu kuvioon teidän parisuhteessanne? Tuo huonosta parisuhteesta vuodattaminen ahh, niin ymmärtäväiselle kakkosnaiselle on niin ikivanha ja miljoonaan kertaan kuultu kikka, etten voi käsittää, miten järkevät aikuiset naiset siihen edelleen uskovat.

Nämä uuden suhteen vuoksi jättämiset on todella vastuuttomia tapauksia. Se joka saa kantaa suurimman tuskan ja kärsimyksen on jätetty osapuoli. Ajattelisitte omalle kohdalle ennenkuin ryhdytte moiseen julmuuteen. Miettikää itse miltä tuntuisi saada selville että oma puoliso jättää uuden suhteen takia, ja on vielä pettänyt useamman kk tai jopa vuoden ennen sitä. Kyllä se aika tehokkaasti murskaa pohjan elämältä, jota saa kasata vielä pitkään ennenkuin on asiat taas kunnossa.

Toisaalta, miten tämä uusi puoliso voi luottaa siihen että sama ei toistu omalla kohdalla? No, sanotaanhan sitä että rakkaus on sokea. Joku raja tosin silläkin sokeudella pitäis olla.

Kyllähän se oma pylly menee yleensä aina edelle tällaisissa asioissa, mutta aikuisella ihmisellä soisi silti olevan jonkinlainen vastuu tekemisistään.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 09:21"]

Nämä uuden suhteen vuoksi jättämiset on todella vastuuttomia tapauksia. Se joka saa kantaa suurimman tuskan ja kärsimyksen on jätetty osapuoli. Ajattelisitte omalle kohdalle ennenkuin ryhdytte moiseen julmuuteen. Miettikää itse miltä tuntuisi saada selville että oma puoliso jättää uuden suhteen takia, ja on vielä pettänyt useamman kk tai jopa vuoden ennen sitä. Kyllä se aika tehokkaasti murskaa pohjan elämältä, jota saa kasata vielä pitkään ennenkuin on asiat taas kunnossa.

Toisaalta, miten tämä uusi puoliso voi luottaa siihen että sama ei toistu omalla kohdalla? No, sanotaanhan sitä että rakkaus on sokea. Joku raja tosin silläkin sokeudella pitäis olla.

Kyllähän se oma pylly menee yleensä aina edelle tällaisissa asioissa, mutta aikuisella ihmisellä soisi silti olevan jonkinlainen vastuu tekemisistään.

[/quote]

En minä kyllä ymmärrä näitäkään perusteluja. Jos oma puolisoni olisi valmis pettämään, olisin paljon mieluummin jätetty osapuoli kuin pysyisin naimisissa sellaisen miehen kanssa. Toinen nainenhan tekisi minulle palveluksen, jos veisi tuollaisen paskiaisen pois elämästäni.

Minä en ala kommentoimaan onko toimintasi ap oikein vai väärin, mutta vastaan itse kysymykseen, mitä itse tekisin?

En voisi olla toinen nainen. En ainakaan jos minulla todella olisi tunteita miestä kohtaan. Voisi olla eri asia jos hakisin vain seksiä, mutta en minä perheellistä ukkoa silloinkaan haluaisi. (en tiedä onko miehelläsi lapsia?) Mutta sinä puhut nyt tunteista puolin ja toisin. Tuollaisessa tapauksessa en suostuisi jakamaan miestä, enkä suostuisi olemaan toinen nainen. 

Minä sanoisin, että meidän "suhde" päättyy tähän ja pyytäisin miestä ottamaan yhteyttä kun on jättänyt naisensa! Sitä ennen minulla ei olisi hänelle mitään asiaa!