Lue keskustelun säännöt.
Meillä on 2 lasta + 4 koiraa ja asumme kolmiossa. Miksi tämä herättää kauhistusta?
25.07.2009 |
Lapset ovat 11-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika, jotka ainakin vielä ihan mielellään jakavat huoneensa. Kun murrosiässä varmaan haluavat omansa, aiomme miehen kanssa nukkua olohuoneessa. Lapset siis saavat omat huoneensa parin vuoden päästä.
Koirat ovat labradoreja, jotka eivät sisällä hösellä. Pääsevät päivittäin kahdelle pitkälle lenkille ja riekkuvat siellä itsestään höyryt pois. Sisällä lähinnä syövät, kerjäävät rapsutuksia ja loikoilevat.
Olemme tyytyväisiä asuntomme sijaintiin, olemme vasta tehneet remonttia ja naapurit ovat kivoja (rivitalo).
Miksi ihmeessä jatkuvasti tulee ihmettelyä siitä, miksi ei rakenneta tai osteta isompaa asuntoa. Ja kitinää, kuinka on nii-in kauheaa, kun on niin monta koiraa ja lapsetki asuvat ahtaasti jne jne
Kommentit (30)
Aamulla käyn niiden kanssa 1-2t lenkin, josta suurimman osan aikaa saavat juosta vapaana.
Päivän, kun olemme töissä /koulussa, ovat sisällä, mutta illalla pääsevät ensinnäkin pariksi tunniksi metsään juoksemaan + voivat oleilla meidän rivarin pienenllä takapihalla, jos haluavat.
Näiden lisäksi on tietenkin treenaaminen, yhden kanssa kisaan agilityssä, kahden kanssa tokossa (alo+voittaja). Käymme ohjatuissa ryhmätreeneissä pari kertaa viikossa, aina 2 koiraa kerrallaan. Lisäksi pieniä koulutustuokioita aamuin illoin, vkonloppuna enempikin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulla käyn niiden kanssa 1-2t lenkin, josta suurimman osan aikaa saavat juosta vapaana.
Päivän, kun olemme töissä /koulussa, ovat sisällä, mutta illalla pääsevät ensinnäkin pariksi tunniksi metsään juoksemaan + voivat oleilla meidän rivarin pienenllä takapihalla, jos haluavat.
Näiden lisäksi on tietenkin treenaaminen, yhden kanssa kisaan agilityssä, kahden kanssa tokossa (alo+voittaja). Käymme ohjatuissa ryhmätreeneissä pari kertaa viikossa, aina 2 koiraa kerrallaan. Lisäksi pieniä koulutustuokioita aamuin illoin, vkonloppuna enempikin.
ap
Tuossa on "pieni" ero alkuperäisen viestin tekstiin...
kun sanottiin kaksi pitkää lenkkiä, joku veti johtopäätöksen: Pitkä lenkki = 1h / lenkki...
En ole ap mutta pisti vaan silmään...
Meidän mittapuussa ihan normaalilta kuulostaa.
ole kauhistuksen aihe, vaan noiden rakkien määrä. Hyi, helvetti sitä karvojen määrää, mitä noista tulee,jaiks!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asuimme tätä ennen 71,5 m2 kolmiossa kahden lapsen ja kahden koiran kanssa (keskikokoinen ja pieni) ja pakko oli muuttaa, kun kolmas ilmoitti tulostaan.
Mä kaipaan tilaa ympärilleni, vaikkei mitään 200 m2 lukaalia tarvitsekaan. En myöskään pystyisi vakituisesti "asumaan" olohuoneessa, vaan kaipaisin kyllä omaa rauhallista paikkaa kotona (ihan niin kuin ne lapsetkin).
Eikä sinulla kyllä lapsille jää kauheasti aikaa, jos todella tohotat koirien kanssa tuolla tavalla. Aamuin illoin pitkät metsälenkit ja koulutustilaisuudetkin päivittäin..
kohtaloa. En ymmärrä, että jos ihminen normaalisti huolehtii koiristaan ja ulkoiluttaa ne normaalisti, ne koirat eivät kärsi tuossa tilanahtaudessa yhtään. Eiväthän koirat touhua koko päivää. Sen ajan, minkä ne ovat kotona, ne yleensä nukkuvat. Näin ainakin meillä oli silloin, kun oli kaksi koiraa. Ja jos päästin pihaan yksinään, koirat makasivat oven takana odottaen sisäänpääsyä. Että miten ihmeessä koirat tuossa tarvitsevat lisää tilaa?? Niille riittää nukkumapaikka ja ruokakuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Labradorit eivät sovi aktiiviseen harrastamiseen. Niiden rakenne ei kestä agilitya. Toko ok, jos ei tee hyppyä. Metsästys olisi labbiksille hyvä harrastus, mutta sitä eivät ilmeisesti pääse toteuttamaan. Lisäksi koirat tulisi lenkillä pitää kiinni.
sisällä ei tartte paljon tilaa kun pääsee ulkona touhuamaan kunnolla.
Minä asuin äitin ja siskon kanssa kaksiossa, siskon kanssa samassa huoneessa 15v asti, kunnes se muutti pois. Välillä ärsytti, mutta oli kuitenkin turvallista ja mukavaa. Äiti nukkui olkkarissa.
Ei musta teillä asiat mitenkään huonosti ole :)Sopu sijaa antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai etteikö labbiksen halua aktiivista tekemistä tai kestä tokoa /agilityä??
Ennen agilityn harrastamista koirani on tietenkin kuvattu terveeksi. Sillä on A/A lonkat 0/0 kyynärät ja 0/0 polvet. Myös selkä on kuvattu ja siitä on eläinlääkärin (epävirallinen) lausunto, jotta kunnossa on. Tietenkään en hyppäyttänyt koiralla esteitä ennenkuin se oli valmis, eli en alle 2-vuotiaana. Agilityyn soveltuu mikä tahansa rotu, jos koira itse nauttii siitä ja kun tavoitteet mitoitetaan koiran mukaan. Meillä oli aluksi tarkoitus vaan etsiä mielekästä yhteistä tekemistä, mutta kun koira nautti ja toimi hyvin, niin aloitettiin kisaaminen.
Toko myös sopii ihan mille rodulle tahansa. Siinä on hyppy oman säkänsä yli ja sen voi tehdä mikä tahansa TERVE koira, rodusta viis.
Kyllä, labbiksen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut metsästäminen. Sitä meidän koirat eivät pääse toteuttamaan. MUTTA, suurin osa labbiksista on muutenkin muussa käytössä kuin metsällä ja esim. opaskoirista suurin osa juurikin tätä rotua. On hevonkukkua väittää, ettei labbiksesta olis tai ettei se nauttis mistään muusta kuin metsästyksestä.
Toinen asia, että en kertonut koirien saamasta virikkeestä / liikunnasta ekassa viestissä, mutta EN myöskään kirjoittanut, että ne ovat 22t sisällä makaamassa.
Ja mitä lapsiin tulee, niin kylläpä nuo ovat jo siinä iässä että kavereiden kanssa touhuaminen voittaa äitin mennentullen. Hoidin aikanaan lapset lähes 24/7 3-vuotiaiksi (silloin meillä oli vain 1 koira). Nyt, kun lapset on isompia, on aikaa myös omalle (koira)harrastamiselle. Mitään muita harrastuksia kun minulla ei olekaan. En myöskään katso tv:tä tms.
AP
Tuollaisia idiootteja piisaa. Ei tuo erikoiselta kuulosta. Koirat saa kunnolla liikuntaa niin siitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti vielä sanomani, että neliöitä meillä on 82 eli iso kolmio kyseessä :)
Ap
niin tuossa ei ole mitään järkeä.
Vapaa-ajan pitäisi riittää kahdelle lapselle ja neljälle koiralle, aika mahdotonta. Siis niin, että jokainen saisi sitä aikaa tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä isot koirat haisee niin kammottavalle etten voi olla kuin hetken samassa huoneessa - saati sitten asua 4 sellaisen kanssa! Perheelle tuo talo on ihan ok toistaiseksi (murrosiässä ehkä haluaisivat omaa rauhaa).
itse tyytyväisiä, niin en mäkään ymmärrä miksi toisten pitää kauhistella teidän asumisväljyyttä ja olosuhteita.
Ja jos teidän mielestä 4 koiraa on teille hyvä määrä, niin minkä ihmeen takia joku sitä kauhistelee. Varsinkin, kun koirat tuntuvat saavan hyvän hoidon ja tosi hyvin liikuntaa. Neljästä koirasta kyllä mahtaa lähteä kivasti karvaa, meidän kahdesta about labbiksen kokoisesta ainakin lähtee mun mittapuulla ihan liikaa :)
niin tuossa ei ole mitään järkeä.
Vapaa-ajan pitäisi riittää kahdelle lapselle ja neljälle koiralle, aika mahdotonta. Siis niin, että jokainen saisi sitä aikaa tarpeeksi.
3-vuotiaaksi, niin heille riittää kaverien seura kouluikään tultua..
Turha väittää, ettei olisi ahdasta. Muutetiin juuri rivari kolmiosta pois 75 neliötä ja meillä lapsia kaksi 5v. ja 7v.
Ahdasta oli. Nyt neliö rivarissa ja ei tänne neljää koiraa mahtuisi.
Sori, mutta neljä koiraa on liikaa lähes missä vaan tilanteessa. Ehkä ymmärrän jossain maalla hyötykoirina, mutta en muuten. Minusta kahdessa elukassa menee se raja, jonka jälkeen on kyse yleensä jonkinlaisista kajahteneista, sossutapauksista yms. Ei normaalia haluta tuollaista elukkalaumaa pieneen asuntoon.
Minä herään 5.30, juokasen aamuteen ja lähden koirien kans metsään lenkille. Siellä menee 1-2t. Tulen kotiin, herätän lapset, teen aamupalan ja lähden töihin. Mies lähtee töihin sillä aikaa, kun olen siellä lenkillä. Lapset lähtevät kouluun itsekseen.
Koirat jäävät kotiin ihan tyytyväisinä.
Koululaiset tulee kotiin 14-15 aikaan ja käyttävät nuorimman koiran pissalla. Ottavat välipalaa, tekevät läksyt. Muut koirat jaksavat odottaa minua.
Minä tulen 16.30, mies 30min myöhemmin. Käytän koirat pikaisesti tarpeillaan ja teen ruuan. Mies sillä välin ehkä pelaa lasten kans, katsoo jos on ollu läksyissä hankaluutta tms.
Ruuan jälkeen lapset lähtevät lähes joka päivä kavereiden kanssa ulos tai 2 iltana vkossa harrastukseensa (johon menevät isänsä kanssa tai itsenäisesti). Minä teen kotihommia tai käyn koirien kanssa treeneissä.
20.15 kaikki on kotona ja tehdään iltapalaa, rupatellaan jne. Sen jälkeen minä lähden koirien kanssa iltalenkille ja mies jää lasten kanssa touhuilemaan. Kun tuleen kotiin 22 jälkeen, lapset ovat nukkumassa.
Minä tykkäsin vauva- ja taaperoajasta hirmuisesti ja mies ei pahemmin viihtynyt niin pienten lasten kanssa. Olin siis lähes 24/7 lasten kanssa ja nautin siitä! Sitten, kun lapset kasvoivat, mies alkoi enemmän ja enemmän ottamaan aikaa heidän kanssaan. Siinä samalla hommasin itselleni toisen ja sitten kolmannen koiran. Kun oli aikaa. En näe sitä mitenkään pahana, että on näin. Kyllä minä lapsiani rakastan ja joka päivä kuitenkaan jonkun verran vietän heidän kanssaan aikaa. Mutta isä on varmaan se ykkönen nyt. Tuo neljäs koira tuli meille vähän sattuman kautta, en ollut ajatellut ottaa neljättä, mutten hennonnut kieltäytyäkään kun sitä meille tarjoteltiin.
Karvaa lähtee, se on tosi. Onneksi käy siivoajat kerran viikossa :D Ja meidän koirat ei kyllä haise :)
ap
Ei ole kunnollista koiran elämää, että on sisällä pienessä tilassa 22 tuntia vuorokaudesta!
Meillä koirat käy lenkillä 3 x päivä ja ovat ulkona käytänössä koko päivän kun me olemme töissä! Niin ja ihan labbiksia ovat nekin!