Mistä kummasta on saanut alkunsa tämä uusi puhetyyli?
Siis tämä teinityttöjen nousevaan intonaatioon päättyvä puhetapa.
Koulussa opiskelin joskus ranskaa, ja muistelen, että tietyt kysymyslauseet päättyvät ko kielessä nousevaan intonaatioon, mutta mistä meille on pesiytynyt tämä tyyli, että JOKA lause päätetään kiekaisuun?
Kommentit (8)
että puheenvuoroa pidetään varattuna nousevalla intonaatiolla. Kyseinen piirre ilmentää toki muitakin asioita. Erilaisia täytesanoja on aina ollut, ja ne kuuluvat valmistelemattomaan puheeseen erottamattomana osana.
olisi mikä. Sen jälkeen olen kiinnittänyt asiaan huomiota, ja enää en ole vuosiin edes harrastanut tuota äänenkorkeuden nostamista. Onneksi, koska totahan opettaja tuolloin puhui. Eli ei tää ihan uusi ilmiökään ole.
yhdyssanoja Viivi Avellan -maisesti
InsiNööri
KeskiViikkona
MahdolliSesti
TakaPajula
JääKiekko
...kun suomeksi ne lausuttais ihan vaan paino ekalla tavulla...
Taru Valkeapään juontajakurssilla opetettu, että viimeisen tavun syöminen on synti. Siksi niitä korostetaan, että sanat tulisivat sanotuksi reippaasti loppuun.
Osittain samaan syssyyn menee tuo intonaatio; kuunnelkaapa tällä informaatiolla vaikka Jaana Pelkosen juontoja. JOKAINEN lause päättyy täsmälleen SAMALLE korkealle NUOTILLE. Lisäksi Jaana painottaa sanatkin Avellan-tyyliin.
Molemmat tavat ärsyttävät minua suunnattomasti, ja Jaana Pelkosen puhuessa TV on pakko panna kiinni tai vaihtaa kanavaa... :D
Tiedän, otan tämän vakavasti.
" .. maanantaina saattaa vettäkin sadella.."
Mutta koko tyttöhän on muutenkin selkärangaltaan kuin keitetty spagetti.
että tuo nouseva intonaatio kysymyslauseen tavoin normaalissa puheessa heijastaa sitä, että puhuja on jotenkin jatkuvasti epävarma siitä, mitä sanoo, ja siis ikäänkuin etsii ja kysyy hyväksyntää kuulijoilta. " Tää palsta on tosi tyhmä?" " Joo, niin onkin."
En tiedä sitten päteekö suomenkielessä, jossa kysymystäkään ei yleensä ilmaista intonaatiolla.
Koulussa joutunu kuuntelemaan muiden esityksiä ja hohhoijaa!
Mä luulen et se on siitä kun nykysin kuulee niin paljon vieraita kieliä ja sieltä se painotus on tarttunu suomeen...
YÄK...