Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

ADHD-lasten äidit. Muutkin saavat toki vastata.

Vierailija
19.05.2009 |

Tuli mieleen yhdestä lehtijutusta, siinä kun lapsella todettiin jonkin kehitysvamma niin äiti oli iloinen ettei ollut sentään adhd. Onko se sitten niin kamalaa? Ja mikä siinä on erityisen raskasta?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on 16v fiksu ja matemaattisesti lahjakas ADHD nuori ja kyllä minä ainakin mielummin opetan ja kasvatan lasta jolla on älykkyytensä vuoksi paljon kehitysmahdollisuuksia, kunhan terapioiden ja kotiterapian avulla ne saadaan käyttöön. Paljon siihen tietysti menee aikaa, suklaata ja äiti saa harmaat hiukset, mutta lopputulos on itsenäisesti selviytyvä nuori. Masentavampaa olisi kuntouttaa kehitysvammasita, josta tietää valmiiksi, että jossain kohtaan raja tulee vastaan.



Raskainta ADHD lapsen / nuoren kanssa elämisessä on arvaamattomuus eri toiminnoissa (kuin pillastumassa olevan orivarsan kanssa eläisi) sekä lisäongelmista johtuvat vaikeudet (aistiyliherkyydet, lyhyt kuulomuisti, tasapainovaikeudet, dyspraksiat jne)

Vierailija
2/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ainakin on saatu lääkityksellä kuriin. Koulussakin menee hyvin, koska on lääkitys. no lapsen ollessa pieni, sai sitä vahtia kokoajan.. ehkä raskaaksi tekee sen, ettei aikuiset aina ymmärrä, että lapsella on ADHD eikä hän ole tarkoituksella villi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Adhd:ta on seitsemää eri sorttia, ja omani on sitä ei niin villiä lajia. Ongelmia on muilla saroilla ja niitä hoidetaan lääkkeillä ja terapialla. Ja meidän piiiiiitkillä hermoilla.



Mulla menis koko päivä jos kaikkea alkaisin selittää. Jos aihe kiinnostaa niin adhd-liiton sivuilla on hyvät selitykset asiasta.

Vierailija
4/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erityisryhmässä tavanneita ko. diagnooseilla olevia lapsia yhdisti se, että kävivät koko ajan kuin ylikierroksilla, istuminen oli vaikeaa, mihinkään ei jaksettu keskittyä kuin pari minuuttia, minkäänlaista vaaran tunnetta ei ollut. Aikuisilla sai olla silmät selässäkin, eikä hetkeksikään voinut katsoa muualle, kun lapsi saattoi tehdä ihan mitä vaan (kiivetä katolle, lipputankoon, hypätä kalliolta...).

Lepääminen oli vaikeaa, kun koko ajan joku paikka liikkui, eivät nukkuneet kuulema kotonakaan kuin muutaman tunnin yössä. Ristiriitoja tuli usein toisten lasten kanssa, kun leikit eivät ottaneet sujuakseen, johtuen ADHD-lasten keskittymättömyydestä ja siitä etteivät muut lapset kyenneet seuraamaan heidän nopeita mielenmuutoksiaan.



Ihan varmasti ADHD-lapsen kanssa voi olla rankkaa, vaikka toisaalta ovat aivan ihania lapsia!

Vierailija
5/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja KAIKKI ulkopuoliset ärsykkeet pääsevät läpi, terve ihminen blokkaa suurimman osan ärsykkeistä ja pystyy toimimaan eri tavoin. Liikehdintä esim. tuolissa kompensoi näiden ärsykkeiden tuomaa haittaa ja on siis tavallaan hyväksi.

Vierailija
6/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsellani on adhd ja onhan se aika haastavaa. Impulssikontrolli on olematon ja siksi kaikki mikä päähän paukahtaa myös toteutetaan. Ihmiset katsovat pitkään ja itse saa olla jatkuvasti hiki niskassa seuraamassa ja ohjaamassa. Siitä olen onnellinnen, että lapseni ei onneksi ole aggressiivinen.



Lapseni on kaikkien testien mukaan erittäinkin fiksu. Kyllä mä kuitenkin mieluummin tämän otan kuin älyllistä kehitysvammaa, tämä tullee pikkuhiljaa vaimenemaan ajan ja vaivan myötä. Adhd:han ei ole muuten sairaus eikä vamma vaan ominaisuus. Näin sanoi neurologi. =)

Vierailija
8/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ajattelee että asia on nyt ja aina, siitä ei koskaan parane. Niinkuin sanoit niin oireet lievenevät mutta normaalisti toimivaa aikuista ei adhd-lapsesta koskaan tule. Se kannattaa ymmärtää ja jollain tapaa myös hyväksyä. Ei se elämä kurjaa pakosti ole, erilaista vaan.

Mutta en ikuna sanoisi adhd:ta ominaisuudeksi, se on mielestäni vähintäänkin vähättelyä. Olisiko neurologi koittanut lohduttaa sinua?

Lapsellani on adhd ja onhan se aika haastavaa. Impulssikontrolli on olematon ja siksi kaikki mikä päähän paukahtaa myös toteutetaan. Ihmiset katsovat pitkään ja itse saa olla jatkuvasti hiki niskassa seuraamassa ja ohjaamassa. Siitä olen onnellinnen, että lapseni ei onneksi ole aggressiivinen.

Lapseni on kaikkien testien mukaan erittäinkin fiksu. Kyllä mä kuitenkin mieluummin tämän otan kuin älyllistä kehitysvammaa, tämä tullee pikkuhiljaa vaimenemaan ajan ja vaivan myötä. Adhd:han ei ole muuten sairaus eikä vamma vaan ominaisuus. Näin sanoi neurologi. =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ajattelee että asia on nyt ja aina, siitä ei koskaan parane. Niinkuin sanoit niin oireet lievenevät mutta normaalisti toimivaa aikuista ei adhd-lapsesta koskaan tule. Se kannattaa ymmärtää ja jollain tapaa myös hyväksyä. Ei se elämä kurjaa pakosti ole, erilaista vaan.

Kyllä monesta ADHD-lapsesta tulee nimenomaan normaalisti toimiva aikuinen. Nämäkin lapset kypsyvät iän myötä! Toisekseen, mikä nyt on normaalia aikuisten toimintaa? Itselläni on jonkinasteinen ADHD, joskin diagnosoimaton, ja ihan olen itse itseni elättänyt koko ikäni, perhekin löytyy enkä muutenkaan mielestäni toimi hirveän epänormaalisti, vaikka pitkästyn toki todella helposti vieläkin. Myös opinnot jäivät kesken, mutta ei se ole töiden saantia vaikeuttanut.

Vierailija
10/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin neurologi sanoi. Oikein painotti. Että adhd-lapsi ei ole sairas, me emme ole voineet tehdä mitään mikä sen olisi aiheuttanut, kyseessä on lapsen oma persoonallinen ja neurologinen ominaisuus. En sitten tiedä. Miten muille asia on selitetty?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
19.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse näen sen ominaisuutena, kuten lukihäiriön. Ei sekään tee ihmisestä sairasta, että ei hahmota asioita tai keskity samalla tavalla kuin ns. normiväki.



Älyllisesti hän on lahjakas ja tuo kotiin ysejä ja kymppejä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi