Mitä tekisitte, jos tietäisitte että kaverianne petetään
Tidän sen varmuudella, että erästä ystävääni mies pettää. PItäisikö kertoa, vai antaa olla
Kommentit (20)
pinnallinen kaveruussuhde ja kaveri itsekin aika rasittava tyyppi, pidän homman salassa ja seuraan kiinnostuneena tilannetta.
Kaikki tässä porukassa tietävät tuon parin sekä sen, että vaimo on ärsyttävä pomottelija ja itsekehuja.... Miestä suorastaan ymmärretään, samoin pettämistä.
"viestintuoja tapetaan"
en enää koskaan kerro, MINÄHÄN se paha olin....
Pysy asiasta erossa. Kyllä totuus aikanaan valkenee.
Mitä enemmän välittäisin kaverista, sitä varmemmin kertoisin. Ystävälle kertoisin taatusti, tutulle en välttämättä.
eikä älttämättä muuten asia selviä ilman ulkopuolista. Tiedän naisen jonka mies petti 7v. Lopulta ulkopuolinen kertoi, pari kävi pitkän tien, kävi terapiassa jne... ja jatkoi liittoa. Alle vuodessa mies jatkoi samaa suhdetta, nyt sitä mennyt 2v. Vaimo ei tiedä.
Tunnen ulkokohtaisesti tuon miehen, vaimoa en ole koskaan tavannut.
toivoisin, että minulle kerrottaisiin! Hirveä kusetus, jos joku kaveri tietäisi eikä tekisi mitään... jos sellaisen petoksen saisin selville loppuisi se kaveruus siihen.
Entäs "tee toiselle niin kuin tahtoisit itsellesi tehtävän?"
Haittaako se, jos viestinviejä ammutaan? Ainakin olisi itsellä puhdas omatunto.
hän ei uskonut. Ja meidän välit meni poikki joksikin aikaa. Nykyään olemme taas ystäviä. On vieläkin naimisissa miehensä kanssa. Ainakin ulospäin onnellisen oloisia, tosin välillä vieläkin kuuluu huhuja, että mies pettää.
Ehkä laittaisin kirjeen naisen nimellä, jossa kertoisin asian, nimettömänä.
Näkee jos näkee..Laita, vaikka naisen nimi aluks...Ja paikkakuntaa kans...
koska minä epäilen mieheni pettävän. Laita vaikka miehen nimi, niin lähdetään siitä.
N..ainakin jahkaa vastaavan asian kanssa (mut niin varmaan joku muukin)..
Mut jos olet N, niin älä vaivaa päätäsi moisilla juoruilla. Tunnetaan sama pariskunta ja kyllä siinä suhteessa kaikki tiedetään...
mä taas olen törmännyt kohdallani siihen, että vielä nyt, vuosi eron jälkeenkin olen katkera juuri niille ihmisille, jotka tiesivät miehen suhteesta mutteivät kertoneet mulle. Järjellä tiedän typeräksi tuollasen tunteen, mutta en voi sille mitään.
Eli omasta kokemuksesta toivoisin että mulle olis kerrottu. Kertomistyylikin ratkaisee, ei mitään töksäytystä kahvikutsuilla. Ehkä kirjoittaen, mahdollisesti kirjeellä ja niin että lukija saa rauhassa sulatella asiaa.
viestinviejä saa turpaansa. Pysy asiasta erossa. Kyllä totuus aikanaan valkenee.
Minähän en mitään tiennyt, koska olosuhteet olivat sellaiset, että mies oli monta päivää viikossa toisella paikkakunnalla. Käytöksestä minua kohtaan ei olisi mitenkään voinut arvata, että mies pettää, vaikka monet sanovat, että on sokea, jos sitä ei huomaa. Mutta jos mies pettää alusta alkaen, käytöksessä ei ole mitään muutossa.
No, ehdittiin kihloihin, ostettiin yhteinen asunto, hankittiin koira jne. Suhteemme päättyi muista syistä, mutta erityisen karvaaksi sen teki se, että miehen ystävät myöhemmin puhuivat aika vapaasti näistä yhden tai useamman yön naisista, joihin exällä oli joku intohimo. Miehen kaverit paheksuivat näitä, koska mieheni kehui itseään niillä. Syyksi riitti esim. että jollain naisella oli paremmat sääret kuin minulla... Kun pettäminen tuli exän kavereiden kanssa puheeksi, olin niin ällistynyt, että kaverit olivat hämillään. Luulivat, että olin tiennyt...
Siinä mielessä sanansaattaja ammutaan, että olin pettynyt näihin tyyppeihin, jotka eivät olleet kertoneet minulle näistä suhteista aikaisemmin. Tuhlasin parhaat vuoteni varsinaisen häntäheikin kanssa, ja se kaduttaa.
Summa summarum, jos tietäisin varmasti, kertoisin petetylle, tavalla tai toisella.
Ystävälle kertoisin ehdottomasti, tutusta taas en niinkään tiedä.
Mulle aikoinaan ystävä kertoi kun tiesi että mua petetään ja niin sen pitääkin mennä. Ei varmasti ole helppoa mutta se vaan täytyy tehdä jos tietää.
En voisi elää asian kanssa jos tietäisin että ystävääni petetään ja hän ei tietäisi asiasta, en tekisi sitä ystävälle.
Yrittäisin ehkä ensin puhua pettävälle osapuolelle, antaisin illan aikaa kertoa itse tekosensa. Ja jos ei oo munaa niin minä kerron sitten.
Vaikka on vaarana että "viestintuoja tapetaan" niin kertoisin, jos kyseessä olisi hyvä ystäväni.
Juuri sen takia, että on todella karua tulla petetyksi niin että ihan kaikki muut tietää paitsi sinä itse. Joskus se selviää kuitenkin. Se, että saa sitten kuulla jälkikäteen, että nämä ns. "ystävät" ovat tienneet, mutteivät kertoneet on todella raivostuttavaa.
tälläisen asian olette reagoineet? tai entä kun siellä joku laittoi että lähettää nimetömän kirjeen, onko joku saanut sellaisen? mitä siitä tykkäsit?
Syyt miksi raivostuin:
a) Oli kertonut ensin kaveripiirimme muille ystäville
b) Otti asian puheeksi tyttöillassa jota olin kauan odottanut että nyt pidetään hauskaa..
c) Tämäm jälkeen kaikki ystäväni yhdessä alkoivat voivottelemaan tilannettani..
d) suuttuivat kun lähdin kotiin..
Erottiin lopulta miehen kanssa mutta kyllä tuntui pahalta silloin kun asiasta kuulin ja suoraan sanottuna olisin itse kertonut/hoitanut asian paremmin..
pettäminen tapahtuu minun itseni kanssa?