Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi puhutaan aina lapsen oikeudesta tavata vanhempiaan (eroasiaa)

Vierailija
04.05.2009 |

kun oikeasti on kuitenkin kysymys vanhemman oikeudesta tavata lasta?



Käytännössähän lapsen oikeuksilla ei ole tuon kanssa mitään tekemistä. Jos vaikka isä ei halua tavata lasta niin ei häntä voida siihen pakottaa, haluaisi lapsi sitten miten paljon hyvänsä. Taas jos lapsi ei halua tätä tavata mutta isä haluaa tavata lasta niin lapsella on velvollisuus noihin tapaamisiin, niin kauan kun ei ole mitään raskauttavia tosisteita isän väärinkäytöksistä lasta kohtaan tms.



kaunis ajatus mutta ei vaan toimi ja siksi ärsyttää joskus tuollainen lapsenoikeuksilla jeesustelu.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tieto siitä, mitä isä-suhteen puuttuminen hänen kehitykselleen merkitsee. Toisaalta lapset ovat lojaalisia vanhemmilleen ja lapsen lojaalisuus voi mennä niin pitkälle, että lapsi antaa vahingoittaa itseään vain ollakseen lojaali.



Lapsen haluun tavata isää vaikuttaa äiti ja äidin tekemiset valtavan paljon. Lapsen haluttomuus tapaamisiin on usein äidin aiheuttamaa varsinkin silloin kun ero on ollut riitaisa.



Lapsella on kuitenkin oikeus isään vaikka äiti isää vihaisikin.



Mikäli lapsi ei halua tavata isäänsä, niin lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin, jossa haluttomuuden taustat selvitetään ja näin tilannetta saadaan korjattua.



Kyse on siitä, että aikuiset päättävät asiat ja lapsen harteille ei laiteta päätöksiä, joita hän ei kykene tekemään. Lapsella on oikeus olla lapsi eikä hänestä pidä tehdä aikuista sen vuoksi, että vanhemmat ovat nuijia ja laittavat lapsensa riitojensa välikappaleeksi.



Se, että isä ei halua tavata lasta on erittäin ikävää. En tiedä, kuinka usein syynä on se, että osa-aikaisänä olo on niin raskasta, että mies kokee tekevänsä "oikein" kun "unohtaa" lapsen, koska ikävöi tätä niin plajon.



Aina on olemassa myös se joukko naisia, jotka eivät voi sietää miehen lapsia ja mies joutuu valitsemaan parisuhteen ja lapsensa välillä.

Vierailija
2/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi olen sitä mieltä, että

a) Jos isä ei hae lasta tapaamisiin sakkoa 5000,-/kerta

b) Jos äiti estää tapaamisia vähänkään (lapsi ei halua ei ole syy) sakkoa 5000,-/kerta



Jos kerran aikuiset eivät osaa olla aikuisia vaan leikkivät lapsen psyykkellä tai yrittävät sillä leikkiä, niin taloudellinen sanktio yleensä laittaa miettimään mitä tekee.



Lapsella, myös erolapsella, on oikeus molempiin vahempiinsa ja sitä oikeutta ei aikuisten tule ottaa pois. Sen oikeuden voi ottaa pois käräjäoikeus mikäli jompikumpi vanhemmista ei ole sopiva henkilö viettämään aikaa lapsensa kanssa.



Nykyään lapsi joutuu olemaan liian usein ja pitkään vanhempiensa valtataistelun välikappale ja sitten ihmetellään, mistä nuorten ja lasten henkinen pahoinvointi johtuu.....



Erovanhemmat voisivat ottaa peilin käteen: tapelkaa ihan mistä muusta vain mutta älkää tapelko lapen tapaamisista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

joissa siis lapset eivät halua tavata isäänsä/äiti ei anna lasten tavata isäänsä, ovat pääsääntöisesti sellaisia, joissa isä on todella epäluotettava, lupailee paljon, toteuttaa vähän.



On poissa lasten elämästä pitkiä aikoja päihdeongelmien takia, ja sitten yht´äkkiä taas yrittää käyttää lapsiaan omiin kuntoutustarkoituksiinsa. Näillä tyypeillä ei ole pätkääkään tajua lapsen kehityksestä, ja jotkut asiat on ihan törkeitäkin, esim. yhdessä tapauksessa isä on kylpenyt lapsensa kanssa, ja isällä on ollut stondis, jonka lapsi on nähnyt... onko tämä teille mammoille tarpeeksi hyviä syitä antaa lapselle armoa noista tapaamisista? Varmasti on paljon silkkaa kiusantekoa, mutta minkään lähibaarin Jepen avautumista vittumaisesta akasta, kun ei anna lapsia tavata ei kannata ihan purematta niellä.



Ja ym. tapaukset ovat läheisten ystävieni asioita, me miehen kanssa ei ihan hevillä erota... Onneksi ei ole syytä tai tarvettakaan.

Vierailija
4/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että laissakin puhutaan lapsen oikeuksista, ei suinkaan vanhempien. On aika turhaa yleistää että äidit hankaloittaa tapaamisia; ainakin meidän tapauksessa lapset ei halua mennä isälleen siksi että siellä on paha olla, ja minä olen lasten nuoresta iästä johtuen silti laittanut lapset sinne menemään ja tehnyt kaikkeni että heidän olisi hyvä olla siellä. Sitten kun lapset on tarpeeksi vanhoja voivat itse sanoa että ei mennä enää, ja sitten minäkin sanon aamen ja hyvästi.

Vierailija
5/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ne ovat läheisiä ystäviä, naispuolisia.. Olet kuullut vain toista osapuolta vai näitkö kenties kaveris miehen stondiksen????????????

Vierailija
6/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos ajatellaan ensin että isällä on oikeus -lähinnä kai puhutaan sitä ettei emäntä lämpene idealle! Ja isällä on OIKEUS.



Jos isää satuttaa liikaa tavata lasta, tai ei edes halua olla tämän kanssa (äiti hankkiutunut esim. salaa raskaaksi ja pakottaa toisen isyyteen) niin ei ketään voikaan pakottaa vanhemmuuteen.



Lapsen oikeus taa on että tapaa vanhempaansa. Joskus lapset protestoi, uhmaa, masentuu. Mutta varmasti LAPSEN (alle 10- vuotiaan) luontanen halu on olla vanhempaa lähellä?? Tietty jos isä juo, haukkuu tai käy päälle, tai toinen vanhemmista lapselle solvaa toista vanhempaa niin lapsi ei halua mennä toisen luo: pelkää että äiti suuttuu, pettyy tai luulee että äiti lähtee.. Lapsen ajatusmaailma ei ole valmis! Ja normaali vanhempi koittaa tajuta tämän.



Minusta oikeus toimii. Vanhemmalla on velvollisuuksiakin. Myös velvollisuus auttaa lasta eron tapahtuessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei lapsen etu ole pakottaa ketään hoitamaan lasta. Vanhemmuus on kuitenkin noin hoidon suhteen vapaaehtoista. Lapsestaan voi luopua Suomessa, koska on vihoviimeinen vaihtoehto, että joku hoitaisi lasta pakotettuna uhkasakolla.



Valitettavasti se on niin, että vanhemmuus aina toteudu ja tuohon ongelmaan ei ole ratkaisua olemassa.

Vierailija
8/10 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämähän tosiaan ovar asioita joita ei vaan voi ratkaista lopullisen oikeudenmukaisesti. Mutta kyllä muakin hämää tuo lapsen OIKEUS. Kun oikeasti se on sen etävanhemman oikeus jos sitä hotsittaa. Ei lapsen oikeus toteudu, jos etävanhempi ei halua, mutta etävanhemman oikeus kyllä toteutuu, vaikka lapsi ei haluaisi.



Eikä siinä etävanhemmassa välttämättä tarvitse olla sen kummempaa vikaa, että lapsi ei haluaisi tavata. Mietittekö ikinä millaisissa kuvioissa eroperheiden lapset joutuu elämään? JO ihan se, että viettää pitkän viikon päiväkodissa/koulussa on sen verran rasittavaa, että monelle lapselle on tosi raskasta lähteä sitten vielä viikonlopuksi etävanhemman luo, jossa kenties on vielä se av-mamma-äitipuoli nihkeilemässä, kun "vieras lapsi" tulee sotkemaan kuviot.



Saati esim. tuo mistä tänään teki aloituksen yksi äiti, että lapsi on vuoroviikoin kotona äidin kanssa, vuoroviikoin isällään ja päiväkodissa. Varmaan on todella helppoa sopeutua päiväkotiinkin joka toiseksi viikoksi.



IHan oikeasti, kuinka monen aikuisen mielenterveys kestäisi moista? Lapset sopeutuu kun on pakko, jälkiä korjaillaan sitten myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta olen kuullut kun lapsi puhuu asiasta, riittääkö se? Menin siis tuon tapaamisviikonlopun jälkeen sunnuntai-iltana ystäväni luo, joka ei meinannut pystyä olemaan itkemättä hysteerisesti, kun lapsensa alkoi kertoa asiasta.

Mutta todennäköisesti äiti siis lavasti tuon tilanteen, eikö niin?

Ja toinen tapaus läheltä, isä hylännyt lapsensa vuosiksi, kunnes sitten lapsen ollessa n. 7-vuotias haluaakin alkaa tavata lasta. Tulee tapaamisiin aineissa, ja tuo tuon ikäiselle lapselle vauvanleluja lahjoina. Lapsi on ihan paniikissa, että miksi hänen täytyy tavata tuota tuntematonta miestä. ONneksi tässä tapauksessa lopulta toimittiin niin, että isälle myönnettiin kyllä tapaamis oikeus, mutta valvotusti, ja niin, että isän täytyy järjestää nuo tapaamiset. Arvaatte varmaan kuinka monta tapaamista on ollut?

ne ovat läheisiä ystäviä, naispuolisia.. Olet kuullut vain toista osapuolta vai näitkö kenties kaveris miehen stondiksen????????????

Vierailija
10/10 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja nimenomaan siltä kantilta että myös etävanhemmalla on oikeuksia JA VELVOLLISUUKSIA.



Nykyisinhän on todellisuutta se, että etä tapaa lasta, jos häntä huvittaa. Elatusmaksuista voi luistella, kun tietää keinot, ja mitä jääkään jäljelle velvollisuuksista - ei yhtikäs mitään. Yhteiskunnalla ei ole mitään keinoja palauttaa venkoileva etävanhempi ruotuun, koska aikuista ei tosiaan voi pakottaa tapaamaan lastaan tai huolehtimaan tämän hyvinvoinnista.



Ja tiedän mistä puhun, valitettavasti.



Omilla lapsillani on varsinainen soppa nieltävänään isänsä ansiosta. Sisarpuolia on vähän siellä ja täällä, mutta nämä omat lapseni ovat ainoita, joita isä tapaa. Elatusmaksuja ei halua maksaa yhdestäkään lapsesta - mieluummin lahjoitti omaisuutensa pois kuin osallistui lastensa elatukseen.



Lapsille on jokseenkin hämäävää tietää, että sisaria on, mutta isä ei heitä tapaa. Kukapa isän voisi pakottaa olemaan tasapuolinen lapsiaan kohtaan? Ja tiedän 100 % varmuudella että näiden lasten äidit eivät ole tapaamisia estäneet.



Lasteni isä juoksi heti eromme jälkeen naisissa. Lapsilla oli monta kotia, kun isi vei tapaamisten aikana uuden naisen luokse yökylään. Lapset olivat hämmentyneitä, mutta mitä pystyin äitinä tekemään? En yhtikäs mitään. Lastenvalvoja oli voimaton, eikä kukaan muukaan pystynyt auttamaan. Lapset oli annettava tapaamisiin tai olisin luultavasti vastannut "hankaloittamisestani" oikeudessa. Isä ilmeisesti vaikutti superisille, kun halusi kuitenkin tavata pieniä lapsiaan!!



Pian isä päätti muuttaa kauas pois. Lapsilla on taas uusi koti, jossa uudet sisarpuolet. Omaa tilaa heillä ei siellä ole, eli joutuvat olemaan "muiden jaloissa". Mutta pitää kai olla äärimmäisen kiitollinen, että isä ylipäätänsä lapsia tapaa.... (arvannette, että en todellakaan ole).

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä yhdeksän