Mistä apua sosiaalisten tilanteiden pelkoon?
Olen ollut pienestä asti ujo ja jännitän kovasti kaikenlaisia sosiaalisia tilanteita, uusiin paikoihin menemistä ja vieraiden ihmisten kanssa olemista. Minun on tosi vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Jotenkin olen tullut toimeen tämän ominaisuuteni kanssa, mutta nyt alan olla kyllästynyt tähän tilanteeseen. Olen palaamassa hoitovapaalta takaisin työelämään, mikä pelottaa kovasti. En uskalla hakea töitä, koska jännitän ihmisten kanssa olemista.
Mistä saisin apua ongelmaani? Osaako terveyskekuksen yleislääkäri auttaa eteenpäin vai tarvitsenko jotain "kallonkutistajaa"? Auttaakaa!
Kommentit (10)
nuo kakkosen sanat ovat hyvin lohduttavia, muta ei se valitettavasti noin vaan onnistu. Niihin tilanteisiin kun ei voi mennä, sitä oikeasti voi saada sydänkohtauksen kun pulssi on jossain 200:ssa. Se on totta, että sitten kun siinä tilanteessa on vähän aikaa niin sitä vähän rauhoittuu, mutta valitettavasti kun se on myös niin, että heti aina jossain juhlissa yms tarjotaan jotain juomista/syömistä, ja ei niitä voi ottaa kun kädet vapisee niin kamalasti. Mulla on käytössä propral, joka auttaa vähän. Sitten yksi mikä auttaa on valitettavasti alkoholi. Mun on yleensä pakko ottaa propralia sekä pari lasia viiniä ennen mitään tilaisuuksia, en muuten selviä niistä. En tosin ole työelämässä, vaan puhun ns. juhlatilaisuuksista, vaikkapa vain perheen kesken vietettävistä sukujuhlista. Jos olisin työelämässä niin enpä tiedä miten selviäisin... Luin muuten jostain että yksi suurimpia syitä siihen että suomalaiset käyttää alkoholia niin paljon on nimenomaan tuo sosiaalisten tilanteiden pelko.
Itse ole hakeutunut sosiaaliseen työhön. Ja se on ollut minun pelastus. Lopulta järki ottaa vallan.
Tavallaan se on hyväksyttävä itsessä minä olen "vapisija".
Tiedän että kun pelko ottaa ylivallan, ihminen menee toimintakyvyttömäksi. Lääkityksellä voidaan helpottaa tilannetta mutta se ei yksin riitä. Itsensä kanssa on tehtävä töitä.
Työkaverillani kädet vapisevat syödessä, kahvia juodessa etc. Me juttelemme siitä avoimesti kun sitä ilmenee. Se on asia jota ei voi peitellä eikä tule peitellä. Hän on äärettömän sosiaalinen ihminen. Itse en edes ajattele hänen vapinaansa. Jollakin tavalla näillä ihmisillä on äärettömän herkkä hermosto joka ylireagoi. tärkeintä onkin saada tietoa siitä mitä elimistössä oikeasti tapahtuu asia johon aina ei voi itse vaikuttaa. Ja kun tiedostaa tämän niin se on jo suuri askel eteenpäin. Miksi piilotella osaa itsestään.
Hyväksynkin sen etten ole sosiaalinen ihminen, mutta sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa jokapäiväistä elämääni niin etten mielelläni lähde esim. vaateostoksille tai elokuviin. Minun on myös vaikea hoitaa virallisia asoita puhelimessa, esim. lääkäriajan varaus tms. Lapset ovat tavallaan minun tukiverkkoni joiden kanssa uskallan paremmin lähteä johonkin, kun ei tarvitse mennä yksin. Mutta hulluahan se on että aikuinen ihminen tarvitsee lapsen mukaan uskaltaekseen lähteä ruokakauppaan!
Ennen lasten saantia työskentelin suht vaativissa asiantuntijatehtävissä joissa olisi vaadittu valtavasti esim. esiintymis- ja ryhmätyöskentelytaitoa. Minulla ei näitä ollut, joten en varsinkaan siltä osin täyttänyt työnantajan minulle asetamia vaatimuksia. Vaikka itse työstä pidinkin, en viihtynyt töissä yhtään, oli paha olo siitä ettei tunne kuuluvansa porukaan, eikä pysty tekemään työtään hyvin juuri sosiaalisten tilanteiden pelon takia.
Tulevaisuudessa töitä on kuitenkin pakko taas hakea, joten minun on jotenkin päästävä tästä noidankehästä pois. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voisi siis ilmeisesti helpottaa jollain lääkkeillä? Tarvitsisin nyt konkreettisia neuvoja mistä lähden hakemaan apua, sillä tilanne menee koko ajan huonommaksi. Nykyään jännitän jopa kavereiden ja sukulaistenkin seurassa.
minä myös jännitän ihan kavereiden kanssa olemista tai jotain sukujuhlia. Nytkin olisi tiedossa yhdet sukujuhlat, ja just mietin, että mistä ihmeestä saisin vaikka keuhkokuumeen, ettei tarvitse mennä sinne :(. Se fiilis on vaan niin kamala. Nytkin olen koko viikon jännittänyt sitä, joka päivä verenpaine ja pulssi ollut tosi korkea. Ei se ole enää terveellistä, siitä ei voi enää sanoa että "ei siihen kuole". Kyllä tuo voi jo aiheuttaa vaikka mitä todellisia terveysongelmia. Propral on lääke jännitykseen, eli se vie näkyvät oireet pois (vapina yms). Sen myötä saa itsekin vähän itsevarmuutta kun tietää ettei kädet tai pää vapise. Mä en esim. voi käyttää pankki- tai luottokorttia sen vuoksi, että siinä pitää kirjoittaa se allekirjoitus kuittiin. No, nykyään pitää se koodi laittaa siihen laitteeseen, mutta silti miten sen laitat kun kädet vapisee. Tai en voi mennä pankkiin asioille, jos siellä pitää allekirjoittaa jotain. En voi mennä kahville kaverin kanssa. En voi mennä kylään, pyydän aina mieluummin ihmiset meille kylään, koska silloin itse hallitsen sitä tilannetta. Ei tule yhtäkkiä tilannetta, jossa minun pitää vaikkapa ottaa kuohuviinilasi tarjottimelta (mikä on ihan kamalaa!). Tämä on oikeasti todella kamala juttu, johon ei riitä neuvoksi se, että pitää vaan mennä niihin tilanteisiin. Kun sitä ei voi mennä.
asioille, kauppaan tms. Silloin jotenkin helpompaa, jos mokaa, niin tutut ei ole näkemässä. Tämä ei tietenkään sovi juhlatilaisuuksiin.
Mulla oireet vatsaoireita, oltava siis mahdollista päästä vessaan (hätä henkistä laatua, kun mahd olemassa, ei yleensä tarvitse mennä). Silloin kun oli vaippaikäisiä, se asia oli helppo järjestää :)
Nykyään en meinaa edes uskaltaa soittaa kenellekkään vähän vieraammalle.. Tai jos jotain virallisia asioita pitää hoitaa niin pitkitän soittamista niin paljon kun pystyn.. kauppaan mennessäni minun on pakko olla ihan ylimeikattu. Silloin tuntuu että olisi edes joku suojakilpi.. Nyt olen alkanut käymään terapiassa ja huomaan että siitä on apua..
on syytä käydä lääkärissä. Mieluiten psykiatrilla. Hän kyllä osaa antaa oikeanlaista terapiaa ja lääkkeitä auttamaan ongelmassa.
Mulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai pikemminkin ahdistusta sillon ku oon masentunut. Tuo ahdistus häipyy kun masennus hoidetaan (lääkkeillä ja terapialla).
Kiitos kommenteista! Lohduttaa kuulla että on muitakin saman ongelman kanssa painiskelevia.
Terveyskekusen kauttako lähde hakemaan sitä apua nyt, vai?
Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.
Hyväksy pelko osana itseäsi. Pelko on itsesuojeluvaisto. Mene tilanteisiin jossa pelottaa älä poistu ennen kuin mieli rauhoituu ja pelko tasaantuu. Huomaat ettei tilanteessa ollut mitään mikä vahingoittaisi sinua. Ei tullut "maailmanloppu" vaikka pelkäsitkin. Tärkeää on myös että päästät tunteen vapaaksi etkä kehittele mielessäsi uusia mörköjä joita haudot mielessäsi.
Iltaisin ennen nukahtamista kiität peloistasi, pelot tekevät sinusta vahvan. Tee niistä ystävä ei vihollista.
Me ihmiset olemme erilaisia älä vaadi itseltäsi sosiaalisuutta jos sitä et ole. Ystävällisyys ja toisten huomioonottamisella pääsee jo pitkälle. Ei ne sosiaaliset ihmiset ole parempia tai arvokkaampia kuin sinä.