missä vaiheessa mies mukaan synnytyksen käynnistykseen? ...siis
... mulla aika to aamuna käynnistykseen,nin kannattaako miehen olla heti alusta asti mukana vai pyytää vasta sitten kun jotain alkaa tapahtumaan? ..kun siinähän saattaa kestää että käynnistyy... miten te muut olette tehneet?
Kommentit (14)
Jos tehdään kalvojen puhkaisu, niin sitten ottaisin miehen mukaan, muussa tapauksessa soittaisin vasta, kun jotain tapahtuu. Cytotec-käynnostys kun voi viedä vaikka muutaman vuorokauden.
Mutta sitten mies lähti töihin ihan tyynenä, koska aikaa tosiaan voi mennä kauankin. Töiden jälkeen tuli mun luo ja istuskeli iltaa seurana. Yöksi lähti kotiin mutta sitten klo 03.12 soittelin, että suihkuun ja sairaalaan, täällä meni vedet! Hyvin ehti sitten mukaan tositoimiin.
Tämä oli meidän kokemus ja mahdollista koska asuimme sairaalasta vain kolmen kilsan päässä. En tiedä olisiko kovin kaukaa järkeä ajella edestakaisin...? Niin ja koska kyseessä oli esikoinen, ei miehen tarvinnut muiden lasten takia olla kotona.
Minä olin viime kuussa käynnistyksessä. Mies tuli heti aamusta mukaan, mutta lähti pois ennenkuin supistukset edes ehtivät alkaa. Tuli sitten iltapäivällä uudestaan. Supistukset alkoivat puol tuntia ensimmäisen lääkkeen jälkeen (klo 9,30) ja jatkuivat koko päivän. Lapsi syntyi illalla kahdekan jälkeen( viimeinen tabletti saatiin n. klo 18).
mutta ei käynnistynyt joten seuraavana päivänä kutsuin vasta kun lapsivesi oli mennyt ja minut siirrettiin synnytysosastolle. sekin oli tosin liian aikaisin sillä lapsi syntyi vasta n.9 tuntia tuosta. olihan se kyllä kiva että oli juttuseuraa ja tukea siinä vieressä.
toisen lapsen kohdalla menin yksin käynnistykseen ja kun supistukset olivat niin kovia että olin aivan varma että nyt synnytys on kunnolla käynnissä, soitin miehen paikalle.
nyt kolmanteen synnytykseen joudunkin menemään yksin kun ei ole lapsen vahtia vanhemmille lapsille. :(
Voit pyytää miehen alusta asti paikalle, mutta käske hänen ottaa vaikka kirja mukaan koska voi tulla aika pitkäksi. niin ainakin meillä kävi.
Töiden jälkeen tuli taas osastolle ja lähti kotiin syömään. Sillä aikaa alkoi supistella ja hälyytin miehen takaisin. Ensimmäisistä supistuksista meni neljä tuntia ja tyttö oli maailmassa. Äitini oli tällä välin esikoisemme kanssa kotona. Mekin asuimme lähellä sairaalaa, joten tälläinen "ramppaaminen" ei ollut mitenkään hankalaa.
ja cytotecilla käynnistettiin osastolla. Soittelin miehelle siinä pari tuntia myöhemmin että tulee illaksi sairaalaan seuraksi. Ei supistellut juurikaan kun mies tuli, mutta kaipasin seuraa kun osastolla oli niin kamalaa. Oli karsean kuuma ja epämääräisiä huonekavereita.
Synnytyssaliin lähdettiin sitten kun sydänäänissä oli häikkää, supistuksia ei siinäkään vaiheessa illalla ollut kovin säännällisesti. Joten mitään kiirettä ei mun kokemuksen mukaan tarvinnut pitää jos ei ole menossa kalvojen puhkaisuun.
joten jos olisi isä jäänyt kotiin, olisi synnytys jäänyt kokematta. cytotec-lääke ja vedet meni itsestään tunnin päästä.
aamulla alkoi siis yritys. Mies oli molemmat päivät heti aamu 8 sairaalassa, mutta hyvä näin, koska kauan näytti siltä ettei siitä tule lasta eikä p*skaa :) heh mun äidillä oli tapana sanoa jos joku asia ei onnistunut
Tokana päivänä iltapäivällä kuitenkin synty.
mulla oli kyllä jo synnytys hieman aluillaan.. et ois varmaan syntynyt ihan luonnostaan parin päivän päästä. ja mulle laitettiin vaan se tippa käteen supistuksia voimistamaan, jotka oli siis tosi lieviä viel silloin.. ( en huomannut niitä vielä itse, näkyivät vasta hennosti käyrässä)
mies tuli muutaman tunnin perässä. Ekana päivänä ei cytotekeillä tapahtunu mitään, mutta kiva kun mies oli seurana, käytiin kaupungilla etc. Yöksi mies meni kotiin ja mä jäin osastolle.
Seuraavana aamuna puhkaistiin kalvot ja annettiin tippaa suoneen, mies tuli jossain vaiheessa aamupäivällä. Seuraava yö nukuttiin molemmat synnytyssalissa. Kolmantena päivänä iltapäivällä vauva tuli sitten sektiolla ulos. Eli meidän tapauksessa ei ollut mitään kiirettä tulla.
Joillakin kyllä heti ekasta cytotekistä alkoi kunnon supistukset ja poltot ja heidät vietiin suoraan synnytyssaliin, joten kukaan ei varmaan voi tietää etukäteen, miten kauan sinulla kestää.
Eli mistä huoneesta sinut löytää yms. Meillä mies oli mukana osastolle saakka, lähti sitten kotiin ja minä sain ekan Cytotecin. Puhelimella pidin ajan tasalla ja toisen Cytotecin jälkeen alkoivat supistukset ihan kunnolla ja säännöllisinä. Kun olin saanut peräruiskeen ja olin 3 cm auki, soitin miehelle joka oli paikalla vartissa, 2 tuntia siitä oli lapsi maailmassa.
Jos miehellä ei ole pitkä matka sairaalaan ja pääsee lähtemään heti niin voi odotella kotona kunnes synnytys on varmasti käynnissä. Etenkin esikoisen synnytys voi kestää pitkään, toisaalta käynnistetty voi olla tosi nopea (ja rankka).
Onnea matkaan!
mies kävi ensin esikoisen kanssa moikkaamassa. Pyysin, että tulisi kuitenkin seuraksi kun kaikkien muidenkin miehet näytti olevan paikalla. Mies tuli uudelleen kolmen tunnin päästä tabletin laitosta trivial pursuit -pelin kanssa - oli ajatellut että ajankuluksi pelattaisiin.. Sanoin siinä vaiheessa, ettei tässä enää mitään pelailla ja päästiinkin heti saliin. Siitä puolitoista tuntia ja vauva oli rinnalla.
vasta toisena päivänä, käynnistettiin cytotecillä nääs ja oli aika aikaavievää puuhaa. Sitten kun saliin pääsin ja olin 3-4cm auki niin silloin kätilöt suosittelivat rimpauttamaan miehen paikalle. 7 tuntia siinä vielä meni kylläkin.
Pikkukakkosesta rimpautin miehen paikalle taas kun saliin oltiin ottamassa sisään, siellä sitten laitettiin tippa ja 3:ssa tunnissa syntyi pieni tytöntyllerö.
et kyllä se aika nopeaa toimintaa on.