Tapellaanko teillä siitä kumman suvun luona joulua vietetään?
Me väännettiin asiasta joskus muinoin,mut nyt ollaan relattu. Käydään kun käydään mut syömään tullaan kotiin ja omalla porukalla myös aukastaan lahjat. Kerkeehän siinä joulun pyhinä kyläillä,miks aattona pitäis aina revetä joka paikkaan. Varsinkin tän lapsilauman kanssa:)
Kommentit (24)
Minun vanhempani asuvat kaukana ja heitä näkee harvemmin, joten sinne.
Mun mielestä me keski-ikäisenä pariskuntana ja nelihenkisenä lapsiperheenä voitaisiin vihdoin ansaita oikeus olla kotonamme, mies puolestaan elää edelleen siinä käsityksessä että hänen äitinsä oikeus olla tulematta meille kylään on ikuisesti vahvempi kuin meidän perheen oikeus olla kotonamme jouluna.
ollaan aattona johonki klo 18 asti mun vanhemmilla ja sitten illaksi mennään anoppilaan, joulupäivänä taas mun vanhempien luo istumaan iltaa =) Helppoa kun kaikki asutaan niin lähekkäin.
miehen kanssa ainoita lapsia.
Mennään mun vanhempieni luo ja sinne sitten miehen isä tulee myös joulua viettämään. On leski tämä appiukkoni.
Jouluaaton olemme kotosalla. Isovanhemmat tulevat meille vuorovuosin. Sitten toisten isovanhempien luona vieraillaan muina joulun päivinä. Jonkinnäköinen kompromissi on saatu aikaan, kun molemmat isovanhemmat asuvat lähellä ja ovat yhtä halukkaita seuraamaan lapsenlastensa joulunviettoa.
Ekat 7 joulua oltiin vuorovuosin minun ja miehen kotona ja aina siinä paikassa missä ei oltu purnattiin. Seuraavat 7 joulua asuttuun ulkomailla ja oltiin ensin miehen kanssa kaksin ja myöhemmin lapsikin kuvioissa mukana, Nyt ollaan taas Suomessa, anoppi laulaa enkelikuorossa, joten miehen suvun pahin narisija on poissa kuvioista. Mennään minun kotiini, pyydettiin miehen siskoa ja isää mukaan, mutta eivät tule, joten ei liene syytä purnatakaan. Katsotaan miten joulu nyt menee, mutta uskoisin, että aletaan viettää tulevatkin joulut minun kotona. Maalaisjoulu on kuitenkin lapselle varmasti kaupunkijoulua hienompi kokemus < :).
Paikka päivässä, lahjat saadaan ja annetaan siellä missä ollaan ja kaikki ovat tyytyväisiä. Joulukin kestää pidempään :)
mies jo antanut periksi: Minä en suostu pilaamaan jouluaattoa hänen suvun seurassaan. Joulun muina pyhinä sitten käydään pyörähtämässä miehen suvun luona.
15-vuoden aikana.
Nyt sovittiin, että pysytään kotona.
Ei tapella, kun miehen äiti ei halua meitä edes jouluna nähdä (ja ainoaa lapsenlastaan). Mun vanhemmat tulee meille jouluna.
isoisä tulee meille, ja joulun jälkeen (tapani-uusivuosi) mennään toisen vanhemmille. Rauhallinen joulu näin.
Lämmin vastauksesi sai minut lukemaan kirjoituksesi useaan kertaan, että voiko todella olla noin lämminhenkistä "miniää" olemassa?!
Itse asun ulkomailla ja äitini viettää varmaan tämänkin joulun yksin,,,suomessa sisaruksia kolme ja minä nuorin ulkomailla. Heillä useimmiten tapana viettää joulua ihan itsekseen, toinen siskoni kyllä kutsuu äitiäni syömään, mutta se että autetaan, viedään haudoilla käymään ja huolehditte hänestä jouluna on todella mahtavaa kuulla!!!! Upeaa, että ilmeisesti teidänlaisia ihmisiä on olemassa.
Itse huolehtisin äidistäni muutenkin ja enempinkin jos asuisin suomessa, minulla oma perhe täällä lapsineen, ei ole aina niin helppoa ottaa ja lähteä vaikka mieli monesti tekisi; ikävä äitiä kohtaan.
Rauhallista joulua teille!
Vietämme AINA jouluaattoillan mieheni suvun kanssa ja hyvä niin. Heillä on kiva tunnelma. Vuorottelemme sitten vähän missä kodissa olemme, yleensä olemme meillä tai miehen veljen luona. Siellä paikalla n. 15 henkilöä.
Omien vanhempieni luona käymme ehkä jouluaaton päivänä tai joulupäivänä. Mun äiti on sen verran nipottajaluonne, ettei hänen luonaan oo kiva olla jouluaattona. Hän kun ei halua lahjoja eikä osaa okein luoda tunnelmaa..:(.
Mutta nykyään ollaan jouluaatto kotona. Joulupäivänä käymme minun vanhemmillani syömässä jouluaterian, koska silloin on isäni syntymäpäivä.
Aatonaattona taas käymme mieheni vanhemmilla syömässä jouluaterian ja saunomassa joulusaunat.
Omalla porukalla avataan lahjat ja luodaan omia jouluperinteitä aattona. Sukulaisten kanssa saatetaan käydä hautausmaalla tai joulukirkossa.
26. päivä ja siitä eteenpäin käymme/meillä vierailee muita sukulaisia.
10 vuotta tapeltiin, kun yritettiin vuorosysteemiä ja kumpikaan ei tuntenut oloaan kotoisaksi "väärässä" kodissa. Sitten kun tuli lapsia, päätimme pysyä aatot kotona. Joulusta tuli rauhallinen ja meidän perheen näköinen joulu. Pyhinä vierailemme sukulaisissa. Meidän perheelle toimiva ratkaisu.
Meillä ydinperhe on iso, pysymme kotona. Meille kyllä ovat tervetulleita kaikki ketkä haluavat.
Heikointa autetaan ensin. Koska anoppi on leski ja mieheni on hänen ainoa Suomessa asuva jälkeläisensä, huolehdimme hänestä jouluna, kutsumme syömään, viemme haudoille jos hän haluaa yms. Minulla on monta sisarusta ja vanhempani asuvat kauempana, ovat myös hyväkuntoisempia, joten heillä käydään jos ehditään.
nyt on tilanne helpottanut kun päätimme pysyä kotona, ja sanottiin että meille voi tulla..
Kyläilyt isovanhemmilla hoidetaan ennen joulua.
Joka toinen vuosi ollaan oltu kotona ja aina pyydetty molemmat isovanhemmat meille. On ollut hyvin tilaa yöpyäkin. Mieheni vanhemmat ovat olleet meillä kerran.
omat vanhempani useimmin.
Meillä on tylsä vanha sukuriita mun miehen ja hänen sisarensa miehen kesken
ja käytännön syystä olemme ajatelleet, että annamme mieheni sisaren lasten (jotka asuvat lähellä mummolaa) nauttia isovanhemmista ja me jätämme suosiolla joulun toisessa mummolassa väliin. Koko suku ei siis mitenkään voi olla saman joulupöydän ääressä ja se on varsinkin lapsille tosi harmittavaa.
Menemme aina joululomalla, kuitenkin käymään.