Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada kasvatusapua, kun en osaa selittää tilannetta ?
13.12.2008 |
Perheneuvolassa on käyty ja he eivät enää katso tarpeeliseksi, että siellä kävisimme. Nykyään on kouluttautunut perhetyöntekijä, joka käy auttamassa.
Ongelmia on toisen lapseni kanssa. Vaikka kuinka yrittäisin ihan esimerkkien kautta selittää, niin nämä asiantuntiat eivät ymmärrä oikein mitä tarkoitan. En osaa kertoa tilannettamme. En voi neuvoja noudattaa, koska ne ei toimi.
Yritän kyllä, mutta lastani en näillä keinoin saa totelemaan.
Esim. jos ei suostu tekemään läksyjä. Neuvo on että kaikki kielletään ennenkuin tekee läksyt. Jolloin lapsi sitten vaan on ja varmasti ei tee, koska yritän pakottaa. Koko illan voi vaan olla ja istua, mutta periaatteestakaan ei läksyjä tee koska haluan, että hän tekisi ne. Kaikki pitää tapahtua vapaaehtoisesti. Hän ei luovuta ikinä. En saa perhetyöntekijää ymmärtämään kuinka hankala hän osaa olla ja periksi antamaton.
Olen yrittänyt saada apua kuinka olisi pitänyt toimia jossain tilanteessa, joka ei onnistunut lapsen kanssa. En saa suoria neuvoja vaan neuvotaan miten en saisi toimia, vaikka en ole edes toiminut niin vaan ptt vaan päättelee, että toimin niin.
Olen niin valmis luovuttamaan ja uskon, että apua en tule saamaan. Syytellään vaan, vaikka tarvitsisin neuvoja. Toki syyttelyistäkin on apua, mutta kun ne syytökset eivät aina pidä paikkaansa, eikä niitä pysty käytännössä hyödyntämään tämän lapsen kanssa. Ehkä on parempi, että sanon tästä lähtien vaan, että kaikki menee hyvin. Ei ongelmia. Antaa vaan lapsen olla perheen pomona.
Mitä ihmettä sitä pitäisi tehdä, että arkemme alkaisi sujua ja lapsellakin olisi tulevaisuus ?
Kommentit (10)
Katkaise tuo negatiivisuuden kehä. Kerro lapselle, että hällä on kyllä taito tehdä asioita, jos vaan opettelee ne tekemään. Istuta pöydän ääreen ja puhu. Ja tee sama uudestaan ja puhu ja puhu. Kerro, että koulunkäynti on hänen työnsä, mutta sinä voit nyt palkita häntä siitä, että pääsee hyvin tekemisen vauhtiin. Jos läksyt on tehyt sanotaan vaikka viiteen mennessä, niin sitten saa aina rastin, tarran tms. ja sitten yksi rasti vastaa vaikka yhtä euroa ja kun kasassa on vaikka kuukauden rastien verran eli 20, niin sitten lähdetään ostamaan lapselle jotain mitä hän haluaa, olkoon vaikka joku legojuttu tms.
Saako kysyä, että mikä tämän tilanteen on laukaissut? Onko lapsi ollut aina tuommoinen vai onko tullut vasta? Onko hänellä joku kriisi, joka on käsittelemättä? Oletko selvittänyt, että miksi hän haluaa huomioa? Huomion hakuahan tuo on tavalla tai toisella. Jos ei hyvällä saa, niin sitten otetaa pahalla. Koita keskittyä siihen, että annat sitä huomioa hyvällä ja jättää kaikki negatiivinen pois, vain rakentavat keskustelut positiivisen päälle. Kouluikäisen pitäisi ymmärtää jo puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ei tapahdu läheskään joka päivä vain joskus, tosin nykyään yhä useammin. Onneksi eivät saa enää tänä vuonna läksyä.
Koulusta tuleva palaute on posittivista vain ja ainoastaan. Kokeista on saanut vain täysiä pisteitä. Haluaa isona lääkäriksi. Tämä haave on ollut jo monta vuotta.
Ongelmia on vain minun äidin ja lapsen välillä siinä etten saa lasta tottelemaan. Arkemme ei oikein suju. Muita tottelee ja muiden nähden on hyvin käyttäytyvä. Sisarukselleen on ihan hirveä. Välillä leikkivät nätisti, mutta useasti satuttaa ja on muutenkin tosi ilkeä häntä kohtaan. Sotkee ja hajottaa ihan huvikseen asuntoamme ja joskus suutuspäissään.
Ongelmana on, että miten saan apua, kun itse en pärjää, enkä osaa tuota kasvattaa ?
Jos lapsi lääkäriksi haluaa, niin auttaako siihen vetoaminen, lääkikseen pääseminen huonoilla koulupapereilla on lähes mahdotonta?
Onko teillä joku rangaistus käytössä? Tuo edellisen ehdottama positiivisuus toimii ainakin pienillä lapsilla, teini-ikäiselle voisi minusta mennä rangaistuslinjallekin. Eli jos satuttaa sisarustaan tahallaan -> ei viikkorahaa. Teettekö mitään koskaan kahdestaan? Olisiko joku yhteinen juttu esim. säännöllinen uimahalli/ elokuva/ kahvilassakäynti mahdollinen?
Itsellesi tärkeintä on alkaa uskoa siihen että kyllä sinä pärjäät ja osaat. Olet kuitenkin perheen aikuinen; lapsi ei ole. Älä ikinä myönnä lapselle ettet koe präjääväsi hänelle.
En ole ikinä pärjännyt lapseni kanssa. Ongelmat alkoivat jo alle vuoden iässä.
Lahjontaa on kokeiltu ja rasti kalenteriin juttua. Lapsi elää niin voimakkaasti tätä hetkeä, että ei sitä kiinosta jos tulevaisuudessa saa jotain tai menettää jotain. Tämä hetki on vain tärkeä. Näin asia on ainakin minun käsitykseni mukaan. Kiristys ja lahjonta ei vain toimi, vaikka sitä jatkuvasti yritänkin.
Tuo hyvällä huomion antaminen tehoaa ja kehunkin paljon. Jutellaan tosi paljon ja yritän kuunnella lasta. Silti tulee päivittäin ylitsepääsemättömiä ongelmia, kun joskus vaan on pakko mennä ja illalla on pakko mennä nukkumaan ennen puoltayötä ja jne.
Silti tulee päivittäin ylitsepääsemättömiä ongelmia, kun joskus vaan on pakko mennä ja illalla on pakko mennä nukkumaan ennen puoltayötä ja jne.
Onko sinun itse vaikeaa kestää lapsen vastustelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se on ylitsepääsemätöntä, jos lapsi nukahtaa aina vasta puolenyön jälkeen ja ylipäätänsä rauhoittuu sinne sänkyyn. 4-5 tuntia kun yrittänyt hyvällä ja pahalla, niin on se ongelma, kun en jaksa itse niin vähillä yöunilla ja lapsi tarvitsisi sen 10 tuntia yöunta..
Kyllä toinenkin lapseni osaa vastustella, mutta ei se ikinä ongelmaksi asti mene.
Nukkumaanmenoon yhteisesti sovittu aika, ennakkovaroitus tuntia ennen nukkumaanmeno aikaa ja sitten nukkumaan. Valot pois ja omassa sängyssä hiljaa. Jos ei nuku, niin saa valvoa siellä pimeässä. Mutta ei mitään keskustelumaratoneja rutiiniasioista, ne on tehtävä ja sillä siisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs kun valojen pois laittamisen jälkeen lapset juttelevat keskenään pimeässä ja kun uni ei tule nousevat sänkyistään ja tulevat huoneestaan pois. Käsken noin tuhat kertaa olla hiljaa. Jopa kannan sänkyihin takaisin useamman kerran.
Riehuu, eikä kuuntele, vaikka istuisin siellä pimeässä lastenhuoneessa ja vahtisin, että pysyy sänkyssä. Auktoriteetti puuttuu täysin. Tämä 8v saattaa jopa herättää nuoremman, jos tämä nukahtaa. Ap.
Ei kaikki illat ole tällaisia, joskus nukahtavat heti iltasadun päätyttyä, mutta yleensä se menee tuonne aamuyöhön.
esim. lempilelu viikoksi jäähylle. Joka kerta kun tulee huoneesta pois, niin uusi lelu jäähylle. Jos lelut loppuu, niin vaatteet jäähylle.
Kun hiljaisuus rikotaan, toteat kylmän rauhallisesti. "nyt ollaan hiljaa, ensimmäinen lelu lähtee jäähylle nyt. Jos rikot toistamiseen, vien seuraavan" Tämän jälkeen ET PUHU mitään, vain viet lapsen takaisin sänkyyn/ lelun pois. Yksi tai kaksi iltaa voi huutaa vastaan, kun olet sitkeä niin pompottelu loppuu varmasti.
Ilmoitat lapsillesi tänään että nyt meillä on voimassa tämä sääntö, kerrot vaatimuksesi ja rangaistusseuraamuksen. Voitte myös pitää aamuisin kalenteriin vaikka tarroja, jos ilta meni hyvin ja sitten tehdä jotain kivaa vaikka viiden tarran jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä ovat lapsen tulevaisuuden haaveet? Onko muitakin ongelmia kuin läksyjen tekemättömyys?