Ihanaa olla kaunis :) muita onnellisia?
mä kauniina ihmisenä en siltikään ole onnellinen..:(
Kommentit (19)
nimittäin, mä olen aina ollut tosi kaunis, mallintöitäkin tehnyt nuorempana, ja olen aina ollut *tosi* tarkka ulkonäöstä. En edes kauppaan lähtenyt nuorempana ilman meikkiä tai jossain kumisaappaissa - edes mökillä!! Nyt alkaa olemaan 40v mittarissa, ja olen huomannut, että ulkonäöllä ei enää ole niin suuri merkitys elämässäni. Ihanhan se on vieläkin ok olla nätti nelikymppinen, mutta se ei ole enää elämässäni top10-listalla. Sinänsä jännää, luulin että se olisi mulla aina ykkösjuttu elämässä... Nykyään kuitenkin niin moni juttu menee sen ulkonäön edelle, ja elämä on muutenkin niin kiireistä, että jollain ulkonäön miettimisellä ei enää oikeasti ole paljoakaan arvoa. En vieläkään ilman meikkiä jonnekin kauppaan lähde, mutta kumppareissa sinne voin jo mennä :-).
On kuitenkin älyä onneksi siunaantunut, on hyvä ja arvostettu koulutus ja kiehtova työ, ihana mies (ei hänkään luomakunnan komein), talous kunnossa ja vauvantekopuuhat menossa.
Ps. niin ja ureheilenkin 5 kertaa viikossa.
Ps. niin ja ureheilenkin 5 kertaa viikossa.
niin on. Mehän ollaan kaikki kauniita, mutta onnellisuudessa voi olla eroja...
ihanaa olla rakastettu - ihan omana itsenään!
Kiva kun näkee, miten tärkeä on ystäville, perheelle, sukulaislapsille ja tietysti omalle miehelle.
Näillä eväillä vähän rumempikin pärjää mainiosti!
En ehkä ole mikään miss-Suomi, mutta olen kaunistunut vanhetessani. Mieheni on saanut kehuillaan minut tuntemaan itseni kauniiksi. Ja mikäs tässä on ollessa, kun on kaunis ja vieläpä älykäs.
kaikki on aina niin kateellisia ja vertailee itseään muhun. Tylsää..
kaikki on aina niin kateellisia ja vertailee itseään muhun. Tylsää..
Oletko Tukiainen? Kamala elämä sulla, hankkiudu hoitoon. HIH!
kaikki on aina niin kateellisia ja vertailee itseään muhun. Tylsää..
Oletko Tukiainen? Kamala elämä sulla, hankkiudu hoitoon. HIH!
Olen 175 senttinen, 58 kiloinen, 28-vuotias, D-kupeilla varustettu, pitkillä tummanruskeilla hiuksilla varustettu valtiotieteiden maisteri.
ja nuhjuinen ja häpeän itseäni. onnea teille!
Lasten jälkeen olenkin sitten saanut tummat silmänaluset, kalpean naaman, ryppyjä, rinnat ovat kadonneet, eikä unohdeta löysää vatsanahkaa...
Että se kauneus voi olla myös hyvin katoavaista. Mutta olen paljon onnellisempi kuin silloin 10 vuotta sitten!
kaikki on aina niin kateellisia ja vertailee itseään muhun. Tylsää..
Oletko Tukiainen? Kamala elämä sulla, hankkiudu hoitoon. HIH!
Olen 175 senttinen, 58 kiloinen, 28-vuotias, D-kupeilla varustettu, pitkillä tummanruskeilla hiuksilla varustettu valtiotieteiden maisteri.
Nyt ymmärrän... Hih
en oo kaunis mutta oon onnellinen!
Mutta minulla on ihana mies joka sanoo minua kauniiksi, lisäksi lapsi (poika), perintönä saatua rahaa useita kymmeniä tuhansia ja hyvä maku.
En ole mikään missi-tyyppinen, mutta ilmeisesti kovin seksikäs tai jotain (vaikka minulla on todella pienet rinnat), mutta miehiä riittää baareissa aivan mielettömästi ym... mutta omaa kultaa en vaan löydä, syynä oma vaativuus;(
Nämä kaksi asiaa kun valitettavasti ei korreloi :(. Mieluummin olisin onnellinen kuin kaunis. Mutta ehkä taas joku päivä tunnen itseni onnelliseksi, ken tietää.
kun sillon, kun olin paljon kauniimpi. Parempi olla onnellinen kuin kaunis ja se joka onnellinen vaan siitä, että on kaunis, ei tiedä todelllisesta onnesta yhtikäs mitään!!